H&M:n syksytyyli

Uusi Hennesin kuvasto kopsahti pari päivää sitten postiluukusta.

Poiminkin teille hiukan minua inspiroineita kuvia sieltä.

Kaikki kuvat: www.hm.com/fi

Tämä henkäyksen kevyt puuterityyli iski kaikista eniten. Ihanaa!

Sama tyyli saa kivaa ryhtiä ja räväkkyyttä nahan näköisistä materiaaleista. Kevyt ja tyttömäinen tyyli kuuluu niihin, jotka pukee omia hiukan lapsenomaisiakin kasvoja todella hyvin. Toisalta sitten haluan hiukan särmääkin, joten varmasti puuterityylin sekaan tulee nahka ja keinonahka asusteita.

Inspiroidun usein musiikkivideoista. Alexandra Stanin Mr Saxobeat on yksi niistä. En ole tajunnutkaan miten hyvin tumman sininen sopii rokahtavaan pahis-tyyliin.


Toinen voimakkaasti esillä oleva tyyli oli 60-luvun tyyli

Konjakin ja kamelin väriset mokkanahkaiset asusteet on todella ihania. 60-luvun korkeat korkolinjat myös iskee. Rakastan korkoja. Käytän ballerinojakin, mutta kyllä ne korkeakorkoiset kengät vain ovat niin iso osa minua. Minähän olen todella lyhyt (157cm), joten voin huoletta käyttää vaikka kuinka korkeita kenkiä.

Pienille tytöillekkin oli vaikka mitä ihanaa. Poikien puoli ei niin säväyttänyt, mutta kyllä sieltäkin löytyi meidän isommalle muutama must have juttu. Aijempina vuosina poikien puolella on ollut sellainen kivan persoonallinen ote. Mutta tänä vuonna se jotekin puuttui.

Odottaville äideille hyviä uutisia kerrankin edullisempi ketju on keksinyt tehdä takkeja odottaville äideille. Nyt ei itsellä tarvetta ole. Mutta voi niitä tuskaisia metrejä viime keväänä, kun ei ollut oikean vahvuista takkia. Koko tytön odotuksen ajan palelin ihan hullun lailla. Ja keväällä viimeisillä metreillä ei asiaa ollenkaan auttanut se, ettei ollut oikean vahvuista takkia, jonka olisi vatsaltaan kiinni saanut. Siinä kohtaa, kun ei ollut enää jäljellä kuin muutamia viikkoja, ei tehnyt mieli satsata merkkitakkiin. Viimeiset metrit mulla pelasti poncho ja vähän vahvemmat paidat ponchon alla.

Juuri muuten, kun eilen pääsin linkittämään teille sen maikkarin artikkelin ukkosesta. Niin eiköhän tänään ihan lähelle mua iskenyt ukkonen. En tiedä tarkkaa matkaa, mutta väläys oli hirveä, pamaus vielä hirveämpi.

Olin käymässä postilaatikolla parin sadan metrin päästä kotoa ja pois vetäytynyt ukkonen tuli yhtäkkiä voimalla päälle. Hyi, hyi, hyi miten pelästyin. Ruudin katku oli melkoinen sen jälkeen ja mulle tuli tosi kova kiire kotiin.. Kerkesin jo mielessä kelata, että mitä jos omat lapset jää puoliorvoksi nyt sen takia, että minä idiootti lähdin postilaatikolle sillon, kun kauempana jyrisi. Sen jälkeen kädet täristen soitin miehelle ja äkkiä kotoa sähköt pois, ettei ukkonen riko sähkölaitteita.

En suosittele yrittämään vastaavaa temppua, että lähtee ihan vaan pikaisesti käymään jossain jos vähääkään jyrisee. Ei ole meinaa hauska kokemus, sen voin kertoa. Ja sähkölle herkät nivelet onkin sitten vihoitelleet mulle tänään koko päivän. Nipistelee, vihloo ja tulee kipuaaltoja. Että semmoinen päivä tänään...