Ihan ensimmäiset marsipaani väkerrykset olivat lievästi sanottuna epäonnistuneita:
Tämän jälkeen sain kyllä vähän onnistuneempia liljoja tehtyä. Mutta kuinka ollakkaan, onnistuin hajottamaan ne kuivatuksen yhteydessä, kun pudotin ne.
Seuraavana vuorossa oli tälläinen jono perhosia ja sudenkorento. Sudenkorennollekkin kävi huonosti. Meidän herra neljä vee söi sen kesken kuivatuksen :D .
Samasta pinkiksi värjätystä satsista tuli myös pikkukukkasia. Osa enemmän ja osa vähemmän onnistuneita
Pojan 4 v synttärit kun lähestyivät, niin kyselin kakkutoiveita. Tuli kaksi toivetta. Merirosvokakku ja sitten kakku, jossa perhosia, kukkia ja sudenkorentoja ihan kuten tytön kakussa.
Näistä ruusuista ei tullut kyllä yhtään sinne päin, vaan ihan susia. Mutta olivat ekat versiot. Myöskään pikkukukkien keskustoista ei tullut ihan sitä mitä hain. Liian hailakaksi jäi keltainen. Mutta kuten aina, niin sudenkorennot ja perhoset onnistui ihan hyvin. Vähän hopeasuihketta vaan keskelle suihkaisin.
Maalasin pienen laatan laitettavaksi kakun päälle. Tein myös päivänkakkaroita, joista tuli liian ohuita => taipuilivat ikävästi siirrettäessä.
Mutta jotain hyötyä treeneistä oli:
Yksi ihan täydellisesti onnistunut ruusu.
Harjoitukset jatkuu ja harjoituksen tuloksia saadaan toivottavasti ihastella ja maistella huomenna.
