perjantai 31. joulukuuta 2010

Uusi vuosi edessä

Joulunpyhät on menneet vilahtaen.

Palataan vielä joulukorttien muodossa jouluun:

Photobucket

Photobucket

Photobucket

Photobucket

Jouluna meillä paloi runsas määrä kynttilöitä. Tässä yksi kameralla vangittuna:
Photobucket

Tämä vuosi on ollut uskomaton. Erityisen ihanan tästä vuodesta tekee se, kun perheeseen on saapui uusi jäsen huhtikuussa. Muistan ikuisesti kuten esikoisen syntymänkin, ne hetket kun käsivarsilleni nostettiin alle kolme kiloa painava hauras ja kinainen nyytti. Jonka olin saattanut pitkällä työllä maailmaan ihan itse. Nyt hän ottaa muutamia konttausaskeleita ja sai joululahjaksi yhden hampaan suuhunsa (lukuisten muiden lahjojen lisäksi). Vauvavuotta on vielä 4 kk jäljellä. Kotiäitiyden tiellä jatkan vielä pitkään näillä näkymin.

Joulun pyhissä ja joulun ajassa ehdottomasti paras asia on lapset. Lasten ilo. Joulun taika. Joulu on aikaa perheen parissa. Ja näiden pyhien jälkeen suunnataan uuteen vuoteen. Täynnä odotusta ja tarmoa.

Iloista uutta vuotta kaikille!
Photobucket

keskiviikko 8. joulukuuta 2010

Joulun odotusta

Luvassa ei nyt ole vähään aikaan kynsipostauksia, koska kynnet on rempassa. Laitetaan nyt, ettei kynsiaihe kokonaan kuole, parit vanhemmat kynnet.

Photobucket
Nämä kynnet ovat jo marras kuulta.

Photobucket

Tässä on "wanna be indio"- kynnet :D . Olin kantoliinakoulutuksessa muutama viikko takaperin ja koitin epätoivoisesti sävyttää asuun ja kantoliinaan kynnet. Mulla oli siis harmaa Lipsyn paita ja Hennesin bolero. Bolero oli joskus alkusyksystä silloin vitosella ja lastenvaatetilauksen mukana tilasin itselleni sen marjapuuroon vivahtavana pinkkinä. Tyttäremme asu näytti kutakuinkin tältä (editoin kuvasta kasvonpiirteet lapsukaiselta tunnistamattomiksi). Tuo body on kyllä ollut pitkän aikaa pieni, mutta alla taisi olla vaaleanpunainen benettonin paita. Oltiin siis ihan sävy sävyyn, äidin kynsiä myöden :) .

Paikallisen MLL:n toimintaan tein myös kortteja tuossa tämän kuun alkupuolella. Pari korteista valmistui todella kiireessä, joten kuva on nopeasti kamerakännykällä näpätty. Ja laatu sen mukainen. Laitan kuvan tähän klikattavaksi, koska laatu on niin surkea.

Photobucket

Meillä on joulun odotus kovasti käynnissä. Kaksi adventtikynttilää on jo syttynyt ja sunnuntaina syttyy kolmas. Koti on myös saanut hiukan jouluilmettä. Niitä ihania pieniä yksityiskohtia.

Photobucket

Photobucket

Photobucket

Poika availee innolla päivittäin kalenteriensa luukkuja. Lelukalenterina on tänä vuonna Playmobilin heppakalenteri. Pian olisi tarkoituksena askarrella pukille lahjatoivekirje ja käydä viemään se kuistille. Joka vuosi meiltä on tontut hakeneet päivää ennen aattoa puuron kulhosta ja kas kummaa kun joka kerta löytyy pienet jäljet puurokulholle (mistäköhän ilmestyneet ;) ). Ja tyhjä puurokulho. Tänä vuonna on niin hienosti lunta, että käydään viemessä pukin kirjekkin kuistille, jonka sitten tontut saa noutaa. Ja voi ihme ja kumma sitä, kuinka niitä pieniä jälkiä ihmetellään.

Photobucket

Tässä on keittiömme sisustusta viime jouluna kuvattuna. Tänä jouluna ei ole vielä kaikki paikalleen laitettuna, mutta tarkoituksena on sisustaa tänäkin vuonna samanlaiseksi.

Hyvää joulunodotusta kaikille!

keskiviikko 17. marraskuuta 2010

Vinkki kynsihulluille

Mavalan lakat on tarjouksella Tokmanni ketjun Tarjoustaloissa on tarjouksessa Mavalan Carouselle sarjan lakat.

MUOKKAUS: Olin ilmeisesti nähnyt unta tai jotain vastaavaa, mutta Carousellet ei näyttäneet olevan Vapaa Valinnan tarjouslehtisessä. Ainoastaan siis Tarjoustaloissa.

Toissapäivänä tein uudet kynnet, joista tuli muutaman vahingon kautta uskomattoman överit. Ja oikeastaan aika hauskat övereinä
Photobucket
Bollywood kynnet.

Ajattelin ensin testata Seppälästä ostamaani valkoista Miss Selenen sävyä 137. Pohjalla oli lilat glittergeelaukset. Totesin, että lakan pigmentti ei todellakaan riitä peittämään geelausta, vaan kuultaa todella ikävästi läpi. Sitten laitoin päälle kerroksen La Femmen Ultra Orangea (sävy 130). Orange tuntui liian orangelta. Laitoin lakkaa yhteensä neljä kerrosta. En muista nyt missä järjestyksessä mutta näitä kahta sävyä käytin. Lopulta tuloksena oli ihan kimalteleva outo nudeen vivahtava sävy. Mietin kuumeisesti mitä tehdä, kun sävy ei sellaisenaan miellyttänyt. Selailin kynsikirjaa ja lopulta päätin mitä tehdä. Niistähän tulee ihan selkeästi bollywood kynnet. Hopeista glitteriä päälle ja noita kaapissa seisoneita sekavärisiä rhinestoneja. Vedin ihan kunnolla överiksi.

Ensi kuussa olen virallisesti lähempänä kolmea kymmentä kuin kahta kymmentä. Välillä on tullut olo, että pitäisikö vaatehullun rauhoittua ja käydä ostamassa ne matalat kengät joka käyttöön. Mutta aina kerta toisensa jälkeen tulen siihen tulokseen, että vierivä kivi ei sammaloidu. Mataliakin kenkiä löytyy kaapista. Mutta kyllä ne korkkarit on vain yksinkertaisesti se minun juttu. Tai ehkäpä kaksinkertaisesti, kun kovin yksinkertainen en ole tyyliltäni.



Erityisen haasteen kaupunkivaatetusvalintoihin tänä vuonna teki asettamani budjetti. Koska käyttöä on korkeintaan kerran pari viikossa, niin takin täytyy olla sielä edullisimmasta päästä ja samoin kenkien. Asusteet löytyikin entuudestaan. Suurimmaksi osaksi matkustan kuitenkin lapsukainen Mama Jacketin (kantotakin) alla. Lisäksi suurimmaksi osaksi laukkuna palvelee hoitokassi. Eli meidän tapauksessa Storksak. Tälläinen oli lopputulos. Takiksi löytyi punainen, lyhyt ja erittäin hyvin minulle istuva villakangastakki. Se sai parikseen punaisen pashminahuivin ja valkoiset kengät.

Tähän myös sopisi erinomaisesti valkoinen kassini (jonka kuva jostain syystä näyttää luonnonvalkoisena, vaikka on ihan puhtaanvalkoinen kassi), joka on jo useamman vuoden vanha. Mutta hyvin todennäköisesti käytän tätä kassia ehkä pari kertaa tämän talven aikana, koska nuorimmainen lapseni on niin pieni. Oletettavasti matkaan vielä ensitalvenakin hyvin pitkälle hoitokassin kanssa, koska yleensä vaipoista päästään eroon vasta siellä parin-kolmen ikävuoden tietämissä. Mutta eipä se haittaa, koska nykyään saa jo omaan tyyliin sopivia, naisellisia hoitokasseja. Ja vieläpä jos on samanlainen aletarkkailija kuin minä, niin sellaisen voi tuurin osuessa kohdalle, löytää todella edullisesti. Kuten oman Storksakini löysin.

maanantai 15. marraskuuta 2010

Isänpäiväkorttia ja käsinmaalatut kukkakynnet

Meillä vietettiin isänpäivää syöden hyvää ruokaa. Aamiaiseksi mies sai pekonia, paistettuja munia ja hiukan myöhemmin kotitekoisia bageleita täytettynä ja grillattuna pöytägrillissä.

Tällaisen kortin tein:
Photobucket
Älyttömän pikaisesti tehty kortti. Yöllä myöhään aloin korttia suunnitella ja manasin huolella, kun oli kaikki miehiset 3D kuvat loppu. Joten tyydyin sitten leimaamaan ja ja laittamaan leimakuvan kohotarrapaloilla kiinni. Tausta leimattu Inkadinkadon taustaleimasimella, taustapaperi Dovecraftin ja lyhtyleimasin myös Inkadinkadon. Lehdet leikattu x-cutin leikkureilla ja laitettu kohotarrapaloilla kiinni.

Tein myös viikonlopuksi uudet kynnet:
Photobucket

Photobucket

Tällä kertaa käsin maalattuja kukkasia ja pinkkejä strasseja. Pohjalakkana Wild and Crazyn Chynky Chow. Muut yksityiskohdat tehty nail art lakoilla. Maitosuklaan ruskeaa ja mustaa lakkaa aaltoina taustalla. Kukat tehty roosalla, valkoisella ja mustalla nail art lakalla. Tekemiseen käytin dottin toolia ja ihan ohutta nail art sivellintä sekä nail art lakan kynäpäätä. Lisäsin kukkien alle vihreällä nail art lakalla lehtiä. Ja lopuksi samalla, kun lisäsin kultaista glitteriä. Vasurin nimettömään laitoin vielä kynsilävistyksen pinkillä kivellä.

torstai 11. marraskuuta 2010

Vauvan soseita ja lunta

Lunta, ihanaa. Ainakin toistaiseksi vielä maa on valkoinen, mutta näillä lämpöasteilla ei kauaa tämä ihanuus pysy.

Pihassa on tänä vuonna näkynyt todella usein peuroja. Jos tästä tulee yhtä kova talvi kuin on luvattu, niin voi olla kova talvi myös peuroille.

Photobucket

Ihan valtavaa vauhtia aika mennyt. Nuorimmaisemme ryömii ja on nyt reilut kuukauden päivät syönyt kiinteää ruokaa hyvällä ruokahalulla. Neidin erityisherkku on tälläinen:

Porkkana-oliiviöljy-oregano sose
3-4 keitettyä porkkanaa
Porkkanoiden keitinvettä soseutukseen
Oreganoa maun mukaan (aluksi vaikkapa puoli teelusikkaa, mutta äidin ja vauvan maun mukaan voi laittaa vaikkapa parikin teelusikallista)
Oliiviöljyä pari ruokalusikkaa (tätäkin maun mukaan)
Eli yksinkertaisuudessaan porkkanat vähän pienittynä johonkin soseutuskuppiin. Ja sauvasekoittimella mössöksi. Soseutuksen aikana lisätään pienissä erissä vettä, jotta saadaan sileä sose. Kannattaa varovasti lisätä, koska keittoa ei ole hauska kauhoa vauvan suuhun. Kun sose on valmista, niin lisään valmiiseeen annokseen lautaselle oreganon ja oliiviöljyn.

Kun pakastan sosetta, niin laitan sen ilman mitään mausteita, jotta voin monipuolisemmin maustaa sitä kulloisenkin yhdistelmään sopivaksi. Pakastan kaikki kasvikset erikseen jääpalakuutiolokerikossa. Paitsi tietysti herne-maissi-paprikat yms. valmiit kasvispakasteet, joita käytän soseisiin.

Lihasoseetkin maustan. Esim. maustamattomalla tomaattisoseella saa kätevästi tehtyä vaikkapa jauhelihakastikkeen. Jauhelihan yleensä keitän esim. persiljassa tai vaikkapa oreganossa ja basilikassa. Tällöin liha itsessään imaisee hiukan keitinvedestä makua. Jossain kohtaa keittämistä kypsymisajanmukaan hiukan kasviksia sekaan ja keitinveden poiskaatamisen jälkeen tomaattisose. Sitten sauvasekoittimella sileäksi ja maustaminen oliiviöljyllä, oreganolla ja basilikalla.

Kanan kanssa aivan loistavasti sopii ihan pieni määrä inkivääriä. Siis todella todella pieni määrä. Olen käyttänyt ihan jauhettua kuivamaustetta. Ja lisäksi luomu kookosöljyä.

Meillä neidillä aiheuttaa valmispiltit kauhistuneen reaktion, kun on tottunut tälläisiin kulinaristisiin nautintoihin. Periaatteenani vauvan ruuissa on se, että en yritä syöttää mitään sen makuista, mikä ei omasta kurkusta alas menisi. Suolaa luonnollisesti ei käytetä yhtään vauvan ruuissa. Ja alussa vain mietoja mausteita. Lisäksi kun antaa mielikuvitukselle vallan, niin usein pystyy valmistamaan pienelle ruuan samoista aineista kuin muillekkin.

Talvi on saapui viime viikolla kynsiinkin:
Photobucket
Pohjana on geelaukset ja värittömän lakan päälle leimasin fauxnad levyllä BM14 lumihiutaleita kirkkaansinillä leimauslakalla ja valkoisella leimauslakalla. Leimauslakat eivät siis ole aitoa konadia, vaan jotain merkittömiä versioita. Peukussa muistaakseni Frauleinin sinisiä rhinestone tähtiä leimakuvioiden päällä, nimettömässä kynsilävistys, jossa ebaysta ostettu kynsikoru. Lisäksi kummankin käden pikkurillissä on akryylikuviot, jotka on päällystetty glitter nail art lakalla. Glitter nail art lakka on myös ebaystä.

Pssst, käsityöihmisille arvonta vinkki

Iinulla on menossa arvonta blogissa, jossa arvottavana on kaavoja ja lahjakortteja.

Minä tykkäsin eniten tästä kaavasta:


Mistä kaavasta sinä tykkäät?

perjantai 5. marraskuuta 2010

3D nail art

Kerta kiellon perään. Sanoin jo, että en ala sen tarkemmin kynsistä höpisemään, mutta nyt on täytyy pyörtää vanha lupaus. Ainakin tämän kerran. Valitettavasti mulla on niin huono kamera kuvata tälläsiä pieniä yksityiskohtia, että kuva on epäselvä.

Photobucket
Tässä on nyt sitten tän vuoden halloween kynnet. Kuvittelin, että mustista ruusuista tulisi kovinkin halloween-henkiset, mutta ehkä nämä ovat jo enemmän pikkujouluhenkiset.

Photobucket
Tässä näkyy kutakuinkin tarvikkeet, joilla ne saatiin aikaan. Akryylipuuterit ja akryylineste puuttuu kuvasta. Myös muotit täytyy puhdistaa huolella, eli siihen käytetään yleensä samaa ainetta kun omien luonnollisetn kynsien putsaamiseen ennen rakennekynsien laittoa. Muotit näkyy rhinestone kiekon päällä. Ovat ostettu ebaystä. Tein pitsit valkoisella akryylillä ja mustalla akryylillä ruusut. Akryylisivellin kastetaan akryylinesteeseen ja sen jälkeen puuteriin, jolloin syntyy levitettävää massaa. Akryylikuvoiden annettaa kuivahtaa muutaman minuutin muotissa. Etenkään pitsien kohdalla ei kannata odottaa, että massa on täysin jäykkää. Mutta liian löysän massan kanssa kuvio katoaa kynteen painettaessa, jolloin jäljelle jää vain suora valkoinen kaistale.

Pohjat tein Seppälän Golden Rose Holograpic sävyllä 119, joka on harmaa. Kiinnitin akryylikuviot kynsiliimalla. Jos suoraan geelauksen tai akryylin päälle tekee, niin silloin voi vaikkapa kiinnittää ne topcoat-geelin kanssa uv-uunissa tai värittömällä akryylillä.

Kun pitsit ja ruusut oli kiinnitetty, tein vielä lisäkoristeluita. Tarvikekuvassa näkyy kaksi nailart lakkaa. Kummatkin taitavat olla ebaystä ostettuja. Tuolla hopeisella glitterlakalla tein kimaltelevan pinnan pitseihin. Sitten kiinnitin neliön mallisia rhinestoneja kynsiliimalla pitsin päälle. Ja lopuksi otin vielä ihan hienokärkiseen nailart siveltimeen hiukan tuota hopeista nail art lakkaa ja korostin ruusujen terälehtiä.

Olen oiken tyytyväinen lopputulokseen. Haastetta tietysti riitti, koska taisi olla vasta toinen kerta, kun leikin noiden akryylien kanssa. Olen pikkuhiljaa lähinnä ebayn kautta ostanut erilaisia kynsitarvikkeita ja aika mahtava valikoima niitä nyt alkaa olla :) . Nämä muotit ja akryylitekniikka ovat tuorein aluevaltaus. Tähän mennessä olen lähinnä tehnyt geelauksia kynsiini ja toisinaan rakennekynsiä, jos kynnet ovat kokeneet kovia tässä vauhdikkaassa perheenäidinarjessa.

keskiviikko 27. lokakuuta 2010

Wii-treenejä

Sain jokin aika sitten Wiille Ea Sports Activen. Olin hiukan skeptinen, että mahtaako siitä olla haastetta ollenkaan, kun perus kestävyyskunto on kuitenkin sellainen, että pystyn tuosta vaan kävelemään reippaasti useita tunteja putkeen.

Yllätys oli kyllä iso, kun lihaskuntotreeneissä riittää oikeasti haastetta. Voin kyllä lämpimästi suositella. Jumppakuminauha, joka tulee paketin mukana on yläkropan treeneihin mielestäni hiukan turhan löysä monissa harjoituksissa. Mutta eipä paketin hintakaan päätä huimaa. Monin paikoin tuon pelin hinta on pudonnut pariin kymppiin. Ja se sisältää kaiken tarvittavan peliin eli jumppakuminauhoja kaksi kappaletta ja yksi jalkaan laitettava nunchukin pidike. Toimii myös tasapainolaudan kanssa, mutta tasapainolauta täytyy siis ostaa erikseen. Tasapainolautaa ei minulla ole, joten siitä puolesta en voi mitään arviota pelistä esittää.

Oma ehdoton lempparini on nyrkkeily ja inhokki varmaan yksi kaksiosainen käsiharjoitus, jossa välillä jostain syystä se lakkaa tunnistamasta liikettä. Muissa harjoituksissa en ole vastaavaa ongelmaa huomannut, joten en tiedä mahtaako se olla jotenkin tuon kapulan ohjaimen tunnistimen sijoittelun vika vai onko peräti pelissä tässä kohtaa "tyyppivika".

Tämän tyyppinen peli on aivan oivallinen kiireisen kotiäidin kaappiin. En vain meinaa ehtiä liikkumaan ihmisten aikoihin. Joten lasten mentyä nukkumana klik wii päälle ja olkkariin treenit pystyyn. Kun otat 30 päivän haasteen, niin peli automaattisesti suunnittelee sinulle harjoitukset ja harjoituspäivät. Lisäksi tuossa on päiväkirjatoiminto, jossa on pieni kysely omista syömisistä ja juomisista sekä nukkumisesta ja liikunnallisista aktiviteeteistä. Saat joka päivältä siis palautetta. Kaloritavoitetta en ole käyttänyt, koska tavoitteenani ei ole laihtua. Oikeastaa päin vastoin. Tavoitteeni on lähinnä saada lihaksia ja lihaskuntoa lisää.

Pieni miinus myös tuosta "personal trainerista", joka antaa harjoituksista palautetta. Se kehuu liikaa, eikä ärsytä yhtään. Siis adrenaliinitaso ei pääse kohoamaan. No jotakuta saattaa varmasti ärsyttääkkin sellainen armeijatyyppinen nalkutus vieressä, mutta itse tykkäisin. Joten ehkäpä jossain kohtaa pitäisi hankkia Jillian Michelsin Fitness Ultimatum 2010.

Olen kurkkinut ulkomaisilta saiteilta, että monen moista mukavaa liikuntapeliä nyt muutenkin tulossa. Esim. Ea sports 2, joka sisältää mm. sykkeen mittauksen. Ulkomailla lanseerataan myös ensi kuussa Wiille Zumba Fitness peli. Tätä ei ainakaan vielä ole Suomeen tulossa, mutta malttamattomana odotellaan. Youtubesta on katsottavissa traileri tästä pelistä ja vaikuttaa kyllä mielenkiintoiselle pelille.

perjantai 1. lokakuuta 2010

Pikainen päivitys kiireen keskeltä

Hässäkkää pitää, joten päivittäminen hiukan jäänyt. Heinikasta ja paperellasta saapui viikko sitten hiukan taustaleimasimia. En hirmuisesti leimailua harrasta, mutta kun tekee kortteja sarjana, niin silloin leimasimet koen kivempina. Ja taustoja leimaan myös. Mutta pääosin kortit teen 3D:nä, koska se on suurin rakkauteni.

Ralli-aiheinen synttärikortti:
Photobucket

Photobucket
Tämä jälkimmäinen on muuten huono kuva, mutta siitä näkyy moniulotteisuus paremmin.

Photobucket
Tällä leimasimella on hauska tarina takana. Alunperin ostin sen esikoisen synttärikutsukortteja varten, koska mistään ei löytynyt riittävän montaa 3D kuvaa merirosvoaiheeseen liittyen. Joten ostin sitten leimasimen, jolla tein pull-up kortteja.

Photobucket
Sisus yhteen 3D korttiin. Kahta eri leimasinsettiä käytetty ja fiskarsin kukkaleikkureita kahdessa koossa.

Photobucket
Kirjanmerkki. Tein tälläisen äidille.¨

Photobucket
Sama kuin edellinen, mutta nurjalta puolelta.

Photobucket
Koristeltu kirjekuori

Photobucket
Sama kuin edellä, mutta toiselta puolen.

Harrastan myös nail artia. En tässä blogissa ala nyt nail art kynsistä höpisemään, mutta pieni vilautus niistä:
Kynnet

maanantai 6. syyskuuta 2010

Taas yksi onnittelukortti

Viikonloppuna tuli oltua aika paljon liikkeellä ja kiireisenä. Mutta eilen iltasella pääsin käsintekemisen kimppuun. Paperellasta saapui Martha stweartin leikkurisetti ja yksi x-cutin leikkuri. Lisäksi paketissa oli yksi vihollinen lisää 3D kuvia ja vähän taustapapereita. Taustoja ajattelin käytellä jonkin verran myös skräppäilyyn. Kuten näitä leikkureita myös. Projektina olisi skräpätä talteen esikoisen vauvavuodesta albumi. Ja tarkoitus myös alkaa nuorimmaisesta keräämään skräppisivuja kansiota varten.
Photobucket
Taas näitä tiimarin kiekurapohjia käytetty :) . Leikkurista jätteenä tulleita kukkasia liimasin tuohon pieneksi keoksi. Värimaailma aika syksyinen. Kuvassa näkyy värit aika huonosti. Tein kortista aavistuksen kuluneen näköisen saksilla tehdyillä reunakulutuksilla ja lisäksi noilla liituväreillä hiukan lisäsin muutamaa eri ruskeaa. Tämä kortti menee yhdessä skräppitaulun kanssa samaan pakettiin.

Neulomisessa olen tehtyt taas yhtä ikuisuusprojektia, johon on mielenkiinto loppunut aikapäivää sitten. Varmasti, kun pääsen neulahuovutuksiin ja koristeluun asti, niin sitten tulee vauhdilla loppuun.

keskiviikko 1. syyskuuta 2010

Lasten kanssa

Syksy on ihanaa aikaa lasten kanssa etenkin näin maalaismaisemissa. Saa tutkailla ja huokailla kuinka mahtavalla väriloistolla luonto valmistautuu talveen. Omenat kypsyy ja metsät on pullollaan marjoja. Voi tehdä retkiä kirpeässä ilmassa. Eläimet myös valmistautuvat talveen. Sen voi melkein haistaa ilmasta kuinka linnut pakkailevat matkalaukkujaan samaa tahtia kuin tuuli viilenee.

Photobucket

Tänään me haimme metsästä erilaisia lehtiä ja alettiin askarrella niistä taulua.

Photobucket
Lehdet kiinnitettiin sinitarralla paperiin. Sitten poika sai maalata vesiväreillä syksyväreillä siihen taustan.

tiistai 31. elokuuta 2010

Askartelua

Puikot on kilisseet vähän joka välissä, mutta vielä ei ole mitään valmista.

Mutta eilen tuli valmiiksi yksi onnittelukortti, joka saa jäädä hätävaraksi varastoon, jos joskus tulee yhtäkkinen tarve.

Photobucket
Tykkään tosi paljon näistä Tiimarin kiekurapohjista

Keskeneräistähän ei saisi ikinä paljastaa. Mutta tehtäköön nyt poikkeus.
Photobucket
Skräppitaulu. Lahjaksi menossa. Kuvat vielä puuttuu ja kaikki osat on pohjalla irtonaisina. Ainoastaan taustapaperit on valmiiksi liimattu kiinni. Toinen kuva on suunniteltu valmiiksi ja toinen täytyy vielä ottaa. Tytöstä ihan pienenä, 1pv iässä, otettu kuva laitetaan tuohon alas kulmien väliin. Ja sitten tarkoitus olisi ottaa tytöstä ja kummitädistä yhteiskuva, joka menisi tuohon sydänkehyksen sisälle. Ja siitä nuo vieressä olevat kirjaimet eli kummitädin ja tytön etunimien kirjaimet. Tämä menee siis tytön kummitädille osaksi synttärilahjaa.

keskiviikko 25. elokuuta 2010

Ukkonen

Ukkonen. Oikea viha-rakkaussuhde siihen.
Photobucket

Sain eilen jotain viimeisteltyäkin:
Photobucket
Varvasvillasukat. Ihanat jalassa. Materiaalinan jämäkerät kahdesta aloenalleväristä. Niin pirteät, että harmainkin päivä piristyy. Ja eihän sitä voi olla hymyilemättä, kun tuommoiset kummastukset on jalassa.

Photobucket
Jalkaa vääntämällä koitin sivuprofiilia saada näkyviin.

Pahoittelen kuvien laatua. Otettu kamerakännykällä. Kamera on oletettavasti jossain miehen auton syövereissä vielä viikonlopun Korkeasaarireissun jäljiltä. Tai muuten jotenkin maa nielaissut sen.

lauantai 21. elokuuta 2010

Yön pimeinä hetkinä...

Nyt, kun mies on ollut lomalla, minusta on kuoriutunut taas oikea yökyöpeli. Yön pimeinä tunteina on mukava tehdä kaikkea, mitä ei päivällä lasten kanssa ehtisi. Ja tarvittaessa saa päivisin otettua torkkuja, jos mies on lasten kanssa.

Olen hurahtanut kynsiin. Suurin osa ajasta on mennyt lakkauksia vaihtaen tai rakennekynsiä laitellen. Mutta jotain muutakin on saatu aikaan.

Muutamia vaippoja on tullut ommeltua:
Photobucket
Kaikki on ommeltu mummut näpsyn kaavalla. Ompeluohjetta kahdessa vähän muuttelin. Ompelin nämä edellisenä iltana ennen luokkakokousta, joten kiireessä valmistuivat. Mies sai muutaman tunnin pärjätä lasten kanssa, kun kävin vanhoja koulukavereita moikkaamassa. Kuinka ollakkaan, yksi meni ihan pieleen, kun kiireessä tekee. Tuo pinkkiraidallinen, jossa on perhonen. Siihen piti tulla teksti. Mutta sitten kone sanoi töks, kun materiaali oli tukemisesta huolimatta liian joustavaa niin pienelle fontille. Joten teksti meni pieleen, eikä aikaa purkaa. Oranssiraidallisessa retrohtava kukkanen brodeerattuna ja teksti Little sunshine.

Photobucket
Nämä kortit on kumpainenkin tehty juuri saajaa ajatellen. En hirveästi tee valmiiksi kortteja ennen tarvetta, kun tykkään räätälöidä ne juuri saajan mukaan. Nyt olen muutamaa korttia väkästämässä varoiksi, kun aina ei kahden lapsen äitinä ehdi juuri ennen tarvetta saada korttia valmiiksi. Musta on ihana väkästää kortti sillä tapaa, kun tietää mistä ihminen pitää ja ajatella persoonallisuutta. Tehdä juuri sille ihmiselle se kortti. Nämä on tehty parille ihmiselle, joilla uudet tuulet puhaltaa ja opiskelut alkaneet tänä syksynä.

Photobucket
Tämä on tehty pikkusiskolle.

Syksy alkaa hiipiä pimenevinä öinä ja viilenevinä iltoina. Neulomissormea on alkanut syyhyttää. Myöskin lasten vaatehankinnat tulleet ajankohtaisiksi. Perheemme prinsessa ja prinssi kasvavat kumpikin kovasti mittaa. Viime kaudelta on jäänyt muutamia päättelemättömiä töitä. Ne ajattelin ensi alkuun päätellä. Ja sitten katsoa, että mitä täytyy tehdä muuta talveksi. Kumpikin lapsi tarvitsee pian lämmintä villaista ylle ja varpaisiin, kun päivälämpötilatkin lähtee hipumaan alaspäin. Muutaman viikon ollut tuulessa jo syksyn tuntua.

Kirpeää ja raikasta, sitä on syksy. Kesän rennoista fiiliksistä siirrytään uuteen arkeen ja talven odotukseen.

Tänään bongasin kotipihan ruusupuskasta pari kellastunutta lehteä. Samoten pihakoivussa näytti olevan muutama vastaava syksyn merkki.

Viime vuotista kotimetsän väriloistoa:
Photobucket

keskiviikko 28. heinäkuuta 2010

Marsipaanitreenejä

Kukkia, kukkia, kukkia... Sellaisia syötäviä kukkia. Niitä valmistuu nyt kovaa vauhtia.

Ihan ensimmäiset marsipaani väkerrykset olivat lievästi sanottuna epäonnistuneita:
Photobucket

Tämän jälkeen sain kyllä vähän onnistuneempia liljoja tehtyä. Mutta kuinka ollakkaan, onnistuin hajottamaan ne kuivatuksen yhteydessä, kun pudotin ne.

Photobucket
Seuraavana vuorossa oli tälläinen jono perhosia ja sudenkorento. Sudenkorennollekkin kävi huonosti. Meidän herra neljä vee söi sen kesken kuivatuksen :D .

Photobucket
Samasta pinkiksi värjätystä satsista tuli myös pikkukukkasia. Osa enemmän ja osa vähemmän onnistuneita

Pojan 4 v synttärit kun lähestyivät, niin kyselin kakkutoiveita. Tuli kaksi toivetta. Merirosvokakku ja sitten kakku, jossa perhosia, kukkia ja sudenkorentoja ihan kuten tytön kakussa.
Photobucket
Näistä ruusuista ei tullut kyllä yhtään sinne päin, vaan ihan susia. Mutta olivat ekat versiot. Myöskään pikkukukkien keskustoista ei tullut ihan sitä mitä hain. Liian hailakaksi jäi keltainen. Mutta kuten aina, niin sudenkorennot ja perhoset onnistui ihan hyvin. Vähän hopeasuihketta vaan keskelle suihkaisin.

Photobucket
Maalasin pienen laatan laitettavaksi kakun päälle. Tein myös päivänkakkaroita, joista tuli liian ohuita => taipuilivat ikävästi siirrettäessä.

Mutta jotain hyötyä treeneistä oli:
Photobucket
Yksi ihan täydellisesti onnistunut ruusu.

Harjoitukset jatkuu ja harjoituksen tuloksia saadaan toivottavasti ihastella ja maistella huomenna.