Tänään olisi tarkoitus mennä kaverin kanssa Pirates of Caribeanin uusinta versiota katsomaan.
Edellinen manikyyri alkoi olla kulahtanut. Päätin sitten leffaan sovittaa kynnet.
Pohjalla on kaksi kerrosta Nfu-Ohin 095. Kärkeen töpöttelin Fräuleinin mustaa kynsilakkaa (sävyn numero 34). Ketjut on leimattu Konadin omalla tumman harmaalla lakalla ja ovat Bundle Monsterin laatasta BM012. Pääkallo ja hämähäkki ovat Konadin laatasta m28. Tähdet on Fräuleinin hyrrästä. Pikkurillin hai on Konadin laatasta m27 .
Vasemman käden ankkuri on laatasta BM08.
Mulle tulee päälle pitkä turkoosi toppi ja tuo kuvissakin näkyvä musta risti. Ja meikin ajattelin tehdä turkoosi-mustana. Joten nää kynnet on aivan loistavat asusteet.
Ulkomailta on muuten tulossa mulle se OPIn Pirates of Caribean kynsilakkakokoelma. Ja China Glazen crackleja. Palataan niihin kuhan saapuvat kotiin asti.
Täällä pitää Vauhtimamma majaa. Vauhtimajan väestöön kuuluu miehen ja karvaisten kakaroiden lisäksi -06 ja -12 syntyneet poikaset ja -10 syntynyt tyttönen. Käsitöitä, kynsiä ja elämän makuista arjen luksusta luvassa! Tervetuloa lukemaan.
tiistai 31. toukokuuta 2011
maanantai 30. toukokuuta 2011
Kesää
Luonto on vihreimmillään. Meidän upeat omppupuut ovat avaamaisillaan kukkansa. Luumut ovat jo kukinnan päättäneet.
Mieli kiitää jo kesän helteissä. Lapsille onkin tullut aimo kasa vaatetta tilailtua ja niiden vaatekaappeja sekä kotoa löytyviä vaatevarastoja käytyä läpi.
Lempparimekon kaivoin kaapista. Mekkohan on viime kevään Boobin mallistosta. Eli imetysmekko. Kivan mallinen, hirmuisen monikäyttöinen trikoomekko. Asusteilla asustuu todella juhlavaksikkin. Ja puolestaan, kun heittää pienemmät korut ja matalat sandaalit tai ballerinat, niin tämä on kiva rennompaankin menoon, kuten hupishoppailuun. Jos menen tosissaan ostamaan jotain ja haluan saada hyvää asiakaspalvelua, niin laitan päälle hyvinkin business-henkiset vaatteet. Kokeilkaapa joskus testauksena, että kummoista asiakaspalvelua saatte rennommissa vermeissä verrattuna hyvinkin business-henkisiin. Siinä on huikea ero.
Tytön kanssa ollaan tykästytty nyt taas valkoiseen kovasti. Vähän vastaava look minulla oli äitienpäivänäkin. Vaatteiden suhteen inspiroidun todella usein musiikkivideoista. Edelliseen postaukseen linkitin valtavan ihanan Arashin Broken Angel kappaleen. Kyseinen kappale on tullut kuuneltua vähintään yhden kerran nyt joka päivä. Syytän kyseistä videota aika pitkälle omasta valkoisesta villityksestä.
Ripsiin tein huollon viikonloppuna ja tällä kertaa laitoin vähän isompia strasseja. Tänä vuonna ei ole valmistujaisia tiedossa, joten päädyin vähän vähemmän klassisseen ripsituunaukseen. Ja nämä strassithan on Born pretty storesta. Muut ripsitarvikkeet ebaystä.
Alaripsiin en ole vielä ehtinyt tekemään uusia kulahtaneiden tilalle. Otin pois ne ennen tädin juhlia, kun olivat irtoilleet sen verran roimasti ja ei ollut aikaa korjata niitä. Alaripsiin pidennysten laitto on aika aikaa vaativaa puuhaa. Silloin täytyy lyhyimmät haituvat katkaista yksi kerrallaan ja alaripisiä on niiden vaaleuden takia vielä monta kertaa vaikeampi saada hyvin kuin yläripsiä. Mutta kuvaa on luvassa kuhan seuraavan kerran aikaa riittää kyseiseen operaatioon.
Aurinkoisia päiviä odotellessa...
Mieli kiitää jo kesän helteissä. Lapsille onkin tullut aimo kasa vaatetta tilailtua ja niiden vaatekaappeja sekä kotoa löytyviä vaatevarastoja käytyä läpi.
Lempparimekon kaivoin kaapista. Mekkohan on viime kevään Boobin mallistosta. Eli imetysmekko. Kivan mallinen, hirmuisen monikäyttöinen trikoomekko. Asusteilla asustuu todella juhlavaksikkin. Ja puolestaan, kun heittää pienemmät korut ja matalat sandaalit tai ballerinat, niin tämä on kiva rennompaankin menoon, kuten hupishoppailuun. Jos menen tosissaan ostamaan jotain ja haluan saada hyvää asiakaspalvelua, niin laitan päälle hyvinkin business-henkiset vaatteet. Kokeilkaapa joskus testauksena, että kummoista asiakaspalvelua saatte rennommissa vermeissä verrattuna hyvinkin business-henkisiin. Siinä on huikea ero.
Tytön kanssa ollaan tykästytty nyt taas valkoiseen kovasti. Vähän vastaava look minulla oli äitienpäivänäkin. Vaatteiden suhteen inspiroidun todella usein musiikkivideoista. Edelliseen postaukseen linkitin valtavan ihanan Arashin Broken Angel kappaleen. Kyseinen kappale on tullut kuuneltua vähintään yhden kerran nyt joka päivä. Syytän kyseistä videota aika pitkälle omasta valkoisesta villityksestä.
Ripsiin tein huollon viikonloppuna ja tällä kertaa laitoin vähän isompia strasseja. Tänä vuonna ei ole valmistujaisia tiedossa, joten päädyin vähän vähemmän klassisseen ripsituunaukseen. Ja nämä strassithan on Born pretty storesta. Muut ripsitarvikkeet ebaystä.
Alaripsiin en ole vielä ehtinyt tekemään uusia kulahtaneiden tilalle. Otin pois ne ennen tädin juhlia, kun olivat irtoilleet sen verran roimasti ja ei ollut aikaa korjata niitä. Alaripsiin pidennysten laitto on aika aikaa vaativaa puuhaa. Silloin täytyy lyhyimmät haituvat katkaista yksi kerrallaan ja alaripisiä on niiden vaaleuden takia vielä monta kertaa vaikeampi saada hyvin kuin yläripsiä. Mutta kuvaa on luvassa kuhan seuraavan kerran aikaa riittää kyseiseen operaatioon.
Aurinkoisia päiviä odotellessa...
Tunnisteet:
Koti on ihana paikka...,
Lasten matkassa,
Ripsipidennykset,
Äidin omat jutut
lauantai 28. toukokuuta 2011
Opiskelupohdintaa
Vuorossa puhasta höpöhöpöä.
Olen aina ollut tyyppi, joka todella tietää mitä tahtoo. Nuorena halusin mahdollisimman pian työelämään kiinni. Joten silloin kävin kauppiksen. Työskennelläkkin ehdin ammatissani useamman vuoden ja viihdyin ja pärjäsin työssäni hyvin. Erikoismyyjänä olin.
Esikoisen saatuani kuitenkin alkoi enemmän houkuttaa lasten parissa työskentely. Silloin, kun esikoisen synnytin se välähti. Minä haluan olla kätilö.
Tässä viiden vuoden aikana se haave ei ole edelleenkään haihtunut. Sen sijaan suunnitelmat on tarkentuneet. Haluaisin olla nimenomaan salikätilö. Jossain pienessä sairaalassa. Mutta sittenhän sen näkisi, että mikä se oma paikka on työharjottelujen myötä, jos kouluun pääsisi.
Nyt on iskenyt tunne, että mitäpäs jos hakisin piankin. Suunnitelmissa siis on laittaa keväällä hakupaperit menemään. Valmistuin aikanaan ihan hyvällä keskiarvolla merkonomiksi. En huipulla keskiarvolla, mutta keskivertoa hiukan paremmalla kuitenkin. Kätilöksi on yleensä useampi sata hakijaa ja käsittääkseni joka vuosi parisenkymmentä otetaan. Eli plan b mulla on olemassa, koska hyvin todennäköisesti en ensimmäisellä yrittämällä pääse sisään. Koitan syksyllä mahdollistaa omaehtoisina etäopintoina ja mahdollisesti lähiopetusta yhdistäen lukio-opintojen aloitusta. Jollen ensi vuonna pääse sisään, niin sitten on jo vuosi tehtynä omaehtoisia opintoja.
Koen kätilön olevan sellainen oma paikka. Olen itsekkin synnyttänyt kaksi kertaa. Tiedän, että synnytyksissä ei aina kaikki mene kuten strömsössä.
Jollen kätilöksi pääse, niin sitte jotain ihan muuta kuin terveydenhuolto-alaa. En viitsi montaa vuotta opiskella kuitenkaan ammattiin, joka ei täysin vastaa sitä, mitä haluan tehdä. Kosmetologi voisi olla yksi vaihtoehto ja sitten tietysti myös ne pph:n opinnot, joita kerkesin alotella ennen kuin pienimmäinen ilmoitti tulostaan. Mutta tietysti koko ajan täytyisi silti tähdätä siihen, että saisi lukio-opintoja suoritettua. Olen aijemminkin ysejä saanut oppilas, joten tiedän, että kovalla työllä varmasti pystyn riittäviin koenumeroihin.
Vielä loppuun haluan liittää yhden valtavan ihanan löydön:
Aivan valtavan kaunis kappale. Toinen johon ihastuin on saman kaksikon Pure Love niminen kappale.
Olen aina ollut tyyppi, joka todella tietää mitä tahtoo. Nuorena halusin mahdollisimman pian työelämään kiinni. Joten silloin kävin kauppiksen. Työskennelläkkin ehdin ammatissani useamman vuoden ja viihdyin ja pärjäsin työssäni hyvin. Erikoismyyjänä olin.
Esikoisen saatuani kuitenkin alkoi enemmän houkuttaa lasten parissa työskentely. Silloin, kun esikoisen synnytin se välähti. Minä haluan olla kätilö.
Tässä viiden vuoden aikana se haave ei ole edelleenkään haihtunut. Sen sijaan suunnitelmat on tarkentuneet. Haluaisin olla nimenomaan salikätilö. Jossain pienessä sairaalassa. Mutta sittenhän sen näkisi, että mikä se oma paikka on työharjottelujen myötä, jos kouluun pääsisi.
Nyt on iskenyt tunne, että mitäpäs jos hakisin piankin. Suunnitelmissa siis on laittaa keväällä hakupaperit menemään. Valmistuin aikanaan ihan hyvällä keskiarvolla merkonomiksi. En huipulla keskiarvolla, mutta keskivertoa hiukan paremmalla kuitenkin. Kätilöksi on yleensä useampi sata hakijaa ja käsittääkseni joka vuosi parisenkymmentä otetaan. Eli plan b mulla on olemassa, koska hyvin todennäköisesti en ensimmäisellä yrittämällä pääse sisään. Koitan syksyllä mahdollistaa omaehtoisina etäopintoina ja mahdollisesti lähiopetusta yhdistäen lukio-opintojen aloitusta. Jollen ensi vuonna pääse sisään, niin sitten on jo vuosi tehtynä omaehtoisia opintoja.
Koen kätilön olevan sellainen oma paikka. Olen itsekkin synnyttänyt kaksi kertaa. Tiedän, että synnytyksissä ei aina kaikki mene kuten strömsössä.
Jollen kätilöksi pääse, niin sitte jotain ihan muuta kuin terveydenhuolto-alaa. En viitsi montaa vuotta opiskella kuitenkaan ammattiin, joka ei täysin vastaa sitä, mitä haluan tehdä. Kosmetologi voisi olla yksi vaihtoehto ja sitten tietysti myös ne pph:n opinnot, joita kerkesin alotella ennen kuin pienimmäinen ilmoitti tulostaan. Mutta tietysti koko ajan täytyisi silti tähdätä siihen, että saisi lukio-opintoja suoritettua. Olen aijemminkin ysejä saanut oppilas, joten tiedän, että kovalla työllä varmasti pystyn riittäviin koenumeroihin.
Vielä loppuun haluan liittää yhden valtavan ihanan löydön:
Aivan valtavan kaunis kappale. Toinen johon ihastuin on saman kaksikon Pure Love niminen kappale.
torstai 26. toukokuuta 2011
The fairy garden
Tein eilen yöllä pitkään kynsiä. Vaikka idea oli yksinkertainen, niin yllättävästi vaan aikaa hurahti kyseiseen operaatioon. Lueskelin Trendiä tuolla pehmoisessa sohvanurkassa ja samalla nautin hiljaisuudesta ympärillä samalla, kun sain rauhassa kunnostaa kynsiä uuteen uskoon.
Tällä kertaa oikeen tyttömäistä. Koko kynnellä on kaksi kerrosta Wild&Crazyn Ticklish Toesia. Kärkeen töpöttelin sienellä Color Clubin Fashion Addictia. Leimat on pääosin laatasta M36. Ruusukiekura kyseisestä laatasta on leimattu pohjalle roosalla Konadin leimauslakalla. Ruusukuvion päälle leimasin valkoisella kiekuran, jossa ei ole kukkia. Osaan kynsistä vielä perhosia samasta laatasta valkoisella.
Oikean käden peukkuun päätyi vielä laatasta M35 tuommoinen keiju. Lopuksi viimeistelin kynnet laittamalla oikean pikkurillin perhosen päälle lilan pienen strassin ja laitoin Konadin hopeaglitteristä päällyslakkaa.
Ihan ilman mokia ei selvitty. Ensin lähdin kokeilemaan Wild&Crazyn glitterlakkaa tähän päälle muutamaan sormeen. Ne sormet meni uusiksi, kun se glitterlakka oli niin peittävää, että pilasi nämä kynnet. Sitten, kun olin päällyslakat lisännyt, niin tärväsin oikean käden peukun ja se kynsi meni uusiksi. Lakkaukseen tuli kunnon kolo. Lopuksi, kun olin saanut kaikki tehtyä ja kynnet alkoi olla kuivat, niin laitoin välineitä pois. Kun laitoin Konadin salkkuun niitä Super Image Plateja, niin niiden reunat raapaisi vasemman käden etusormea. Tuli pieni lovi lakkaukseen, mutta enää en jaksanut alkaa uusimaan.
Kokonaisuudessaan tykkään näistä ihan tosi paljon. Tosi paljon ollut freehandiä viime aikoina, niin nyt vaihteeksi sitten leimausta. Mutta mulla taas muhii pari freehand ideaa päässä, joten en jätä teitä rauhaan niiden freehandejen osalta kovin pitkäksi aikaa :) .
Tällä kertaa oikeen tyttömäistä. Koko kynnellä on kaksi kerrosta Wild&Crazyn Ticklish Toesia. Kärkeen töpöttelin sienellä Color Clubin Fashion Addictia. Leimat on pääosin laatasta M36. Ruusukiekura kyseisestä laatasta on leimattu pohjalle roosalla Konadin leimauslakalla. Ruusukuvion päälle leimasin valkoisella kiekuran, jossa ei ole kukkia. Osaan kynsistä vielä perhosia samasta laatasta valkoisella.
Oikean käden peukkuun päätyi vielä laatasta M35 tuommoinen keiju. Lopuksi viimeistelin kynnet laittamalla oikean pikkurillin perhosen päälle lilan pienen strassin ja laitoin Konadin hopeaglitteristä päällyslakkaa.
Ihan ilman mokia ei selvitty. Ensin lähdin kokeilemaan Wild&Crazyn glitterlakkaa tähän päälle muutamaan sormeen. Ne sormet meni uusiksi, kun se glitterlakka oli niin peittävää, että pilasi nämä kynnet. Sitten, kun olin päällyslakat lisännyt, niin tärväsin oikean käden peukun ja se kynsi meni uusiksi. Lakkaukseen tuli kunnon kolo. Lopuksi, kun olin saanut kaikki tehtyä ja kynnet alkoi olla kuivat, niin laitoin välineitä pois. Kun laitoin Konadin salkkuun niitä Super Image Plateja, niin niiden reunat raapaisi vasemman käden etusormea. Tuli pieni lovi lakkaukseen, mutta enää en jaksanut alkaa uusimaan.
Kokonaisuudessaan tykkään näistä ihan tosi paljon. Tosi paljon ollut freehandiä viime aikoina, niin nyt vaihteeksi sitten leimausta. Mutta mulla taas muhii pari freehand ideaa päässä, joten en jätä teitä rauhaan niiden freehandejen osalta kovin pitkäksi aikaa :) .
tiistai 24. toukokuuta 2011
KMMMM -haaste
Sain Passion for nailsin Suvilta tämmöisen hauskan haasteen. Tehdäänpäs heti tänään sitten pois alta.
Kuka?
Täältä koneen takaa löytyy 26 v (iso kääk!) kahden lapsen kotiäiti. Ainakin kesän vielä olen ihan puhtaasti kotiäiti. Mutta katsotaan, että laitanko jo ensi keväänä hakupaperit menemään, että pääsisin joskus unelma-ammattiini.
Mitä?
Nykyään blogin paino taitaa olla kynsissä. Alkuaikoina blogi oli puhtaasti käsityöblogi. Mutta loppukesästä 2010 hurahdin kynsiin. Lifestylen puolella aika paljon mennään. Kuvissa vilahtelee nail artia, rakennekynsiä, ompeluksia, neulomuksia ja askarteluja pääosin.
Missä?
Kotona, Lounais-Hämeessä.
Millä?
HP:n kohta kuus vuotta vanha pöytäkone. Ei enää mikään huippukone, mutta toimii sen verran kuin tällä hetkellä tarvitaan. Kuvausvehkeissäkään ei hurraamista ole. Samsung Digimax U-CA 5 peruspokkari.
Milloin?
Vähän milloin sattuu olemaan aikaa päivitykseen tai jotain päivitettävää. Useimmiten päivällä tai pikkukakkosen aikaan. Mutta keskellä yötä tehdyt päivityksetkään eivät ole mitenkään harvinaisia :) . Sen jälkeen vaan kuluu seuraavana päivänä cappucinoa vähän enemmän :D .
Haastan:
Nasty nailsin Rouva M:n, Business Womanin ja Hopeaseitin Tanjan
Kuka?
Täältä koneen takaa löytyy 26 v (iso kääk!) kahden lapsen kotiäiti. Ainakin kesän vielä olen ihan puhtaasti kotiäiti. Mutta katsotaan, että laitanko jo ensi keväänä hakupaperit menemään, että pääsisin joskus unelma-ammattiini.
Mitä?
Nykyään blogin paino taitaa olla kynsissä. Alkuaikoina blogi oli puhtaasti käsityöblogi. Mutta loppukesästä 2010 hurahdin kynsiin. Lifestylen puolella aika paljon mennään. Kuvissa vilahtelee nail artia, rakennekynsiä, ompeluksia, neulomuksia ja askarteluja pääosin.
Missä?
Kotona, Lounais-Hämeessä.
Millä?
HP:n kohta kuus vuotta vanha pöytäkone. Ei enää mikään huippukone, mutta toimii sen verran kuin tällä hetkellä tarvitaan. Kuvausvehkeissäkään ei hurraamista ole. Samsung Digimax U-CA 5 peruspokkari.
Milloin?
Vähän milloin sattuu olemaan aikaa päivitykseen tai jotain päivitettävää. Useimmiten päivällä tai pikkukakkosen aikaan. Mutta keskellä yötä tehdyt päivityksetkään eivät ole mitenkään harvinaisia :) . Sen jälkeen vaan kuluu seuraavana päivänä cappucinoa vähän enemmän :D .
Haastan:
Nasty nailsin Rouva M:n, Business Womanin ja Hopeaseitin Tanjan
maanantai 23. toukokuuta 2011
Faye orvokeilla
Viikonloppu meni hujauksessa. Lauantaina oltiin sukulaisten juhlissa. Ja sunnuntaikin meni siinä, kun oltiin valtaosa päivästä kotoa pois. Ilmeisestikkin lapsia väsytti viikonlopun touhotus. Nukkuivat tänään ihan vähän vajaa kahteentoista. Kummallisia lapsia meillä, kun noin hyvät unenlahjat omaavat :D .
Tällä kertaa kynsille päätyi Zoyan sunshine kokoelmasta Faye. Ja käyttöön pääsivät akryylimaalit. Etenkin keskisormen kukkaseen on hyvin pitkälle orvokista mallia haettu.
Pihajutuista sen verran, että nyt se meidän päärynäpuu sitten kukkii <3 . Ihanaa! Luumupuutkin kukkii ja vanhat omppupuut on täynnä nuppuja.
Tällä kertaa kynsille päätyi Zoyan sunshine kokoelmasta Faye. Ja käyttöön pääsivät akryylimaalit. Etenkin keskisormen kukkaseen on hyvin pitkälle orvokista mallia haettu.
Pihajutuista sen verran, että nyt se meidän päärynäpuu sitten kukkii <3 . Ihanaa! Luumupuutkin kukkii ja vanhat omppupuut on täynnä nuppuja.
Tunnisteet:
Freehand,
Kynnet,
Lasten matkassa,
Zoya
perjantai 20. toukokuuta 2011
Hard rock leopard
Älkää välittäkö kynsinauhoista. Ne on aivan karseassa kunnossa, kun on tullut siivoiltua aika paljon. Nämä kynnet nähdessä, varmaan mietitte, että mitä toi hard rock tossa otsikossa tekee, kun kynnet on aika perus leopardit. Mutta vilkaiskaapa uudelleen noita häikäisevän kokoisia rokahtavia rhinestoneja.
Rhinestonet on Born pretty storesta saatu.
Pohjalla on taas mun luotto ranskis-lakkani. Eli OPIn Pink of Hearts. Kärjissä on Wild&Crazyn Ticklish toes (ostettu Seppälästä). Leimaukset on laatasta M57 ja leimattu konadin omalla lakalla. En ota selvää onko lakan sävy enemmän viininpunainen vaiko ruskea, kun kyseessä on niin tumma sävy. Pilkkujen keskelle on dottin toolilla laitettu pisteitä Dependin sävyllä 136 (Kicksistä). Ja päällä vielä Konadin oma Hopeinen glitterpäällyslakka.
Tässä näkyy mun huomisen juhla-asuni, johon nuo käpälät halusin mätsäävän. Korut ja neuletakki on vielä mietinnän alla, että mitä laitan.
Mulle saapui vihdoin akryylivärit. Nekin on Born pretty storesta ja saapuivat samassa paketissa kuin nuo rhinestonet. Tässä tuo vaaleampi on toteutetty kynsilakoin ja tummempi puolestaan akryyliväreillä. Kummastako tykkäätte enemmän?
Kynsissä on ollut viimeaikoina vähän hiljaista. Tarvis varmaan tilata lisää lakkoja, niin tulis taas inspistä niitä tehdä. Mutta askarteluprojekteja on nyt tuloillaan tänne.
Aurinkoista viikonloppua kaikille!
Rhinestonet on Born pretty storesta saatu.
Pohjalla on taas mun luotto ranskis-lakkani. Eli OPIn Pink of Hearts. Kärjissä on Wild&Crazyn Ticklish toes (ostettu Seppälästä). Leimaukset on laatasta M57 ja leimattu konadin omalla lakalla. En ota selvää onko lakan sävy enemmän viininpunainen vaiko ruskea, kun kyseessä on niin tumma sävy. Pilkkujen keskelle on dottin toolilla laitettu pisteitä Dependin sävyllä 136 (Kicksistä). Ja päällä vielä Konadin oma Hopeinen glitterpäällyslakka.
Tässä näkyy mun huomisen juhla-asuni, johon nuo käpälät halusin mätsäävän. Korut ja neuletakki on vielä mietinnän alla, että mitä laitan.
Mulle saapui vihdoin akryylivärit. Nekin on Born pretty storesta ja saapuivat samassa paketissa kuin nuo rhinestonet. Tässä tuo vaaleampi on toteutetty kynsilakoin ja tummempi puolestaan akryyliväreillä. Kummastako tykkäätte enemmän?
Kynsissä on ollut viimeaikoina vähän hiljaista. Tarvis varmaan tilata lisää lakkoja, niin tulis taas inspistä niitä tehdä. Mutta askarteluprojekteja on nyt tuloillaan tänne.
Aurinkoista viikonloppua kaikille!
Tunnisteet:
Depend,
Freehand,
Kynnet,
Kynsien leimaus,
OPI,
Äidin omat jutut
sunnuntai 15. toukokuuta 2011
Suomi!!! Suomi!!! Suomi!!!
Jäipäs viime tippaan! Mutta sainpa kumminkin tehtyä. Pohjalla Nfu-oh 069. Etusormessa ja pikkurillissä lisänä päällä Wild&Crazy W71 . Leimat Konadin laatasta M49. Peukussa We are the champions leima ja kultaisia mikrohelmiä ympärillä. Keskisormessa Fighting-leima. Sen verran huumoria löytyy, että leima päätyi juurikin keskisormeen :D . Nimettömään maalasin nail art lakoilla suomen lipun. Sen ympärillä pronssista nail art lakkaa ja lisäsin vielä kultaista irtoglitteriä viivan ollessa märkä.
Ei muuta, kuin Ihanaa, leijonat ihanaa
Ei muuta, kuin Ihanaa, leijonat ihanaa
lauantai 14. toukokuuta 2011
Pohdintaa bloggauksesta
Googletin tässä yksi päivä yhtä blogia, jota luen (Kaunis pieni elämä). Muistin väärin päin nuo nimen ekat sanat ja päädyin johonkin foorumien keskusteluihin kyseisestä blogista. Niissä blogia haukuttiin teennäiseksi.
Positiivisuuden voima usein unohtuu meiltä suomalaisilta. Me mieluummin retostellaan kaikella kurjalla ja samaistutaan mieluummin niihin negatiivisiin asioihin. Tositeevee ohjelmat ovat huippusuosittuja. Kyllä sitä kieltämättä välillä itsekkin on kiva kuulla, että muuallakin lapset kiukuttelee ja joskus aikuisetkin menettää hermot ja saattaa korottaa ääntä. Se on arkea.
Mutta itsellekkin tämä blogi on ensisijaisesti positiivisten pohdintojen paikka. Täälläkin arki on hieman silotellumpaa. En minä läheisille ystävilleni elämääni silottele. Ja joskus saatan ihan yleisestikkin tuskailla vaikeaa päivää uhmaikäisen kanssa. Ei ole ongelmaa tunnustaa, jos on huono päivä. Mutta pyrkimykseni kuitenkin on aina olla mahdollisimman positiivinen ihminen ja persoona.
Ei se aina onnistu, kun en ole mikään äiti teresa. Välillä arki on yhtä kaaosta ja kaikki perheemme neljä jäsentä kiukuttelee keskenään. Mutta hei, se on elämää.
Se mitä haluan teille jakaa on niitä positiivisia osia arjestani. Haluan jakaa ripauksen hyvää mieltä ja aurinkoista energiaa. Haluan jakaa ripauksen arkeni rakkaudesta. Rakkaushan on valtavan suureksi kasvanut elementti, kun olen siunattu kahdella ihanaisella lapsella, joita rakastan eniten maailmassa (kuten kaikki muutkin vanhemmat).
Yksi pieni asia taas eiliseltä, josta nautin ihan suunnattomasti:
Keittiön ikkuna sai ihan uuden sisustuksen. Ei mitään uutta, vaan kaikki osaset koostui vanhoista sisustustavaroista.
Luumupuun kukat ovat ihan avautumaisillaan. Nyt toivon kovasti, että pian tulisi aurinkoista, jotta saataisiin pörriäisiä ne pölyttämään. Päärynäpuussa kasvaneet jutut todella ovat kukkia. Ja Suomikin pärjännyt hienosti jääkiekossa! Suunnitelmissa olevista kynsistä paljastan sen verran, että ne olisivat kannustuskynnet Suomelle.
Pidetään kaikki peukkuja, että Suomi saisi vihdoin kultaa!
Positiivisuuden voima usein unohtuu meiltä suomalaisilta. Me mieluummin retostellaan kaikella kurjalla ja samaistutaan mieluummin niihin negatiivisiin asioihin. Tositeevee ohjelmat ovat huippusuosittuja. Kyllä sitä kieltämättä välillä itsekkin on kiva kuulla, että muuallakin lapset kiukuttelee ja joskus aikuisetkin menettää hermot ja saattaa korottaa ääntä. Se on arkea.
Mutta itsellekkin tämä blogi on ensisijaisesti positiivisten pohdintojen paikka. Täälläkin arki on hieman silotellumpaa. En minä läheisille ystävilleni elämääni silottele. Ja joskus saatan ihan yleisestikkin tuskailla vaikeaa päivää uhmaikäisen kanssa. Ei ole ongelmaa tunnustaa, jos on huono päivä. Mutta pyrkimykseni kuitenkin on aina olla mahdollisimman positiivinen ihminen ja persoona.
Ei se aina onnistu, kun en ole mikään äiti teresa. Välillä arki on yhtä kaaosta ja kaikki perheemme neljä jäsentä kiukuttelee keskenään. Mutta hei, se on elämää.
Se mitä haluan teille jakaa on niitä positiivisia osia arjestani. Haluan jakaa ripauksen hyvää mieltä ja aurinkoista energiaa. Haluan jakaa ripauksen arkeni rakkaudesta. Rakkaushan on valtavan suureksi kasvanut elementti, kun olen siunattu kahdella ihanaisella lapsella, joita rakastan eniten maailmassa (kuten kaikki muutkin vanhemmat).
Yksi pieni asia taas eiliseltä, josta nautin ihan suunnattomasti:
Keittiön ikkuna sai ihan uuden sisustuksen. Ei mitään uutta, vaan kaikki osaset koostui vanhoista sisustustavaroista.
Luumupuun kukat ovat ihan avautumaisillaan. Nyt toivon kovasti, että pian tulisi aurinkoista, jotta saataisiin pörriäisiä ne pölyttämään. Päärynäpuussa kasvaneet jutut todella ovat kukkia. Ja Suomikin pärjännyt hienosti jääkiekossa! Suunnitelmissa olevista kynsistä paljastan sen verran, että ne olisivat kannustuskynnet Suomelle.
Pidetään kaikki peukkuja, että Suomi saisi vihdoin kultaa!
Tunnisteet:
Koti on ihana paikka...,
Äidin omat jutut
perjantai 13. toukokuuta 2011
Bloggeri kaaduksissa
Asiapitoinen tiedotuspostaus. Bloggeri on ollut kaatuneena tässä tämän päivän. Muutamat kommentit eivät näy, mutta en ole unohtanut kommenttien sisältöä. Postausta luvassa taas viikonloppuna. Pysykäähän kuulolla :) . Ja oikein ihanaa viikonlopunalkua kaikille!
keskiviikko 11. toukokuuta 2011
Ripsihuoltoa ja pihahöpinää
Mä tuolla pihalla mylläilen päivät. Huh! Kunnostettavaa riittää. Meillähän tonttia on yli hehtaari. Tosin siitä on pieni pläntti peltoa, pieni pläntti metsää ja vähän niittyäkin. Mutta tuossakin määrässä, mitä on nurmikolla ja istutuksilla, riittää hommaa. Älkää siis ihmetelkö nyt parina päivänä blogger hiljaisuutta. Viikonlopuksi pitäisi sitten rajusti kylmetä, joten otan nyt kaiken irti auringonpaisteesta ja pihahommista bikineissä.
Viikonloppuna tein ripsihuoltoa. Tällä kertaa tein vähän erilaiset ripset. Laitoin myös pidempiä haituvia eteen, joten silmien pyöreä muoto korostui. Samalla sitten alaripset alkoi kaivata ryhtiä, niin alaripsetkin sai jatkot. Viimeistelynä laitoin pariin ripseen tuonne sisänurkkaan hiukan sinistä glitteriä. Ja puolestaan ulkonurkka sai pari strassia.
Nämä sopi valtavan hyvin mun äitienpäivälookin kanssa. Mulla oli valkoinen imetystoppi, jonka päällä oli valkoinen pitsinen singoalla pusero. Perus tummat levenevät nuorten "jakkupukuhousut" kaverina. Tukkaan laitoin vielä isot laineet ja tuuheutta. Meikkipuoli oli pinkkiä ja hyvin neutraalia. Semmoinen enkeli-look siitä tuli mieleen.
Nythän mulla on vielä tuo Japanese French mani (ks. edellinen postaus) ja tuo ulkoilmaelämä kyllä tuhoaa sen ihan lähipäivinä :D . Joten varmaan ilmojen viilettyä on taas uutta lakkausta tiedossa.
Omppujen ja luumujen kukintaa odottelen kovin.
Kuhan kukinta alkaa, niin varmasti niistä inspiroidun kynsiäkin tekemään.
Suureksi riemuksi huomasin myös, että pihamme nuoressa päärynässä oli ekaa kertaa kukan nuppuja. Vielä kertaakaan ei ole kukkinut tai satoa tuonut. Ja ollaan kohta neljä vuotta asuttu tässä. Omppuvanhukset joka vuosi ilahduttaa runsaalla sadollaan ja luumupuistakin tulevien luumujen määrä on vuosi vuodelta vähitellen noussut. Mutta mikäs sen ihananpaa kuin saada vielä muutama päärynäkin. Nyt sormet ja varpaat meillä pystyssä, että mikään kylmä ei noita kukkasia tappaisi.
Paperille on tullut hurjat määrät piirettyä uusia pihasuunnitelmia ja selkiytettyä vanhoja. Tämä piha on varmasti ikuinen projekti :) . Mutta eikös ne sellasia tuppaa vähän aina olemaan?
Meidän tyttö ihanainenkin on aivan valtavan innoissaan kesästä. Jos veikka jättää vahingoissa portin auki, niin pikku tättähäärä karkaa välittömästi vaikka paljasjaloin pihalle :D . Etupihalta onneksi on jonkimoinen matka tuonne meidän uimalammelle, joten ihan sydän syrjällään ei tarvi olla noiden isoveikan huolimattomuuksien takia. Mutta tarkkana tottakai ihan minuutin parin välein, jos sisällä jotain tekee. Ja jokaisesta kuistin kolahduksesta myös.
Nauttikaahan kaikki auringosta vielä huomenna <3 ! Niin mekin tehdään! Ja höpsötellään, hassutellaan ja halitaan tuolla pihamaalla kaikki päivät lasten kanssa. Kyllä se ihana lämpö ja aurinko tekee vaan niin valtavan iloisiksi ja energisiksi kaikki!
Viikonloppuna tein ripsihuoltoa. Tällä kertaa tein vähän erilaiset ripset. Laitoin myös pidempiä haituvia eteen, joten silmien pyöreä muoto korostui. Samalla sitten alaripset alkoi kaivata ryhtiä, niin alaripsetkin sai jatkot. Viimeistelynä laitoin pariin ripseen tuonne sisänurkkaan hiukan sinistä glitteriä. Ja puolestaan ulkonurkka sai pari strassia.
Nämä sopi valtavan hyvin mun äitienpäivälookin kanssa. Mulla oli valkoinen imetystoppi, jonka päällä oli valkoinen pitsinen singoalla pusero. Perus tummat levenevät nuorten "jakkupukuhousut" kaverina. Tukkaan laitoin vielä isot laineet ja tuuheutta. Meikkipuoli oli pinkkiä ja hyvin neutraalia. Semmoinen enkeli-look siitä tuli mieleen.
Nythän mulla on vielä tuo Japanese French mani (ks. edellinen postaus) ja tuo ulkoilmaelämä kyllä tuhoaa sen ihan lähipäivinä :D . Joten varmaan ilmojen viilettyä on taas uutta lakkausta tiedossa.
Omppujen ja luumujen kukintaa odottelen kovin.
Kuhan kukinta alkaa, niin varmasti niistä inspiroidun kynsiäkin tekemään.
Suureksi riemuksi huomasin myös, että pihamme nuoressa päärynässä oli ekaa kertaa kukan nuppuja. Vielä kertaakaan ei ole kukkinut tai satoa tuonut. Ja ollaan kohta neljä vuotta asuttu tässä. Omppuvanhukset joka vuosi ilahduttaa runsaalla sadollaan ja luumupuistakin tulevien luumujen määrä on vuosi vuodelta vähitellen noussut. Mutta mikäs sen ihananpaa kuin saada vielä muutama päärynäkin. Nyt sormet ja varpaat meillä pystyssä, että mikään kylmä ei noita kukkasia tappaisi.
Paperille on tullut hurjat määrät piirettyä uusia pihasuunnitelmia ja selkiytettyä vanhoja. Tämä piha on varmasti ikuinen projekti :) . Mutta eikös ne sellasia tuppaa vähän aina olemaan?
Meidän tyttö ihanainenkin on aivan valtavan innoissaan kesästä. Jos veikka jättää vahingoissa portin auki, niin pikku tättähäärä karkaa välittömästi vaikka paljasjaloin pihalle :D . Etupihalta onneksi on jonkimoinen matka tuonne meidän uimalammelle, joten ihan sydän syrjällään ei tarvi olla noiden isoveikan huolimattomuuksien takia. Mutta tarkkana tottakai ihan minuutin parin välein, jos sisällä jotain tekee. Ja jokaisesta kuistin kolahduksesta myös.
Nauttikaahan kaikki auringosta vielä huomenna <3 ! Niin mekin tehdään! Ja höpsötellään, hassutellaan ja halitaan tuolla pihamaalla kaikki päivät lasten kanssa. Kyllä se ihana lämpö ja aurinko tekee vaan niin valtavan iloisiksi ja energisiksi kaikki!
Tunnisteet:
Koti on ihana paikka...,
Lasten matkassa,
Äidin omat jutut
maanantai 9. toukokuuta 2011
Japanese french
Tiedän olevani aivan käsittämättömän surkea freehand maalauksessa, mutta näköjään sitä on vaan pakko hakata päätänsä seinään :D . Hyvin vahvasti Japania henkivä ranskalainen manikyyri. Tarjoustalosta ostettu evelinen sininen glitter-lakka pääsi ekaa kertaa käpäliin. Taas nail art siveltimet käytössä ja nail art lakat. Kauempaa näyttää ihmeen siedettävälle, mutta osa lähempää tarkasteltuna vaikuttavat vähän sekaville. Etusormesta ja keskisormesta taisi ne onnistuneimmat tulla.
No tarpeeksi kauan, kun hakkaa sitä päätä seinään, niin eiköhän sitä jossain kohtaa ala tulla siedettävääkin jälkeä :) .
sunnuntai 8. toukokuuta 2011
Hyvää äitienpäivää!
Tällä kertaa höpö-höpöä täynnä koko postaus!
Tässä on kaikista liikuttavimmat äitienpäivämuistamiset <3 ! Esikoisen kerhossa askartelema kortti ja kerhossa askartelema koru, jotka oli pakattu vielä kiiltävään pussukkaan. Perjantaina katselin taas Sydänääniä ja siinä oli erittäin pysäyttävä traileri. Sydänääniä on Ylen sarja, joka kertoo Tammisaaren synnytysosastolla synnyttämässä käyneistä perheistä. Tarina alkaa aina jo raskausajalta. Tuo sarja on minulle valtavan tärkeä, koska ehdottomasti elämäni upein kokemus oli synnytys Tammisaaressa. Esikoisenkin synnytys oli hieno. Mutta Tammisaari oli kuin menisi kotiin. Kiireetön perheentahtinen paikka. Ensi jakso kertoo myös pienen vauvan menetyksestä. Kätkyt kuolemasta. Pienen lapsen menetys on varmasti niin hirvittävän tuskallinen asia, ettei sitä haavaa ikinä mikään paikkaa elämässä. Siinä piilee opetus myös meille, joilla kaikki lapset ovat luona. Jokainen päivä on lahja. Ikinä ei tiedä mitä huominen tuo tullessaan. Kohtalon likaiset sormet voivat puuttua peliin. Aina tuollaisen pysäyttävän asian jälkeen taas muistaa kuinka pieniä asioita ne kiukut, uhmaraivarit ja pienet kolttoset loppupeleissä on. Jokainen rakkaansa menettänyt vanhempi tekisi mitä vaan saadakseen edes yhden niistä raivareista. Elämä lapselle konsertissa oli viime syksynä aivan erityisen pysäyttävä tarina. Kyse on perheestä, joiden kanssa olen samassa perhekahvilassa esikoisen ollessa pieni käynyt. Se on ensimmäinen kerta oman elämän aikana (ja toivottavasti viimeinen), jolloin ajasta ikuisuuteen on siirtynyt lapsi. Se on koskettanut todella syvästi. Muistan, kun senkin pojan näin pienenä pariinkin otteeseen. Muistan, kun kavereiltani kuulin kuinka moneen kertaan tuo pieni ihminen taisteli hengestään hiukan isompana vauvana. Ja muistan vieläkin, kun juttelin ystäväni kanssa, niin ystäväiseni kertoi siitä hirvittävästä menetyksestä. Epäoikeudenmukaista! Tälläisinä päivinä aina tulee tuo perhe mieleen. Toivotan paljon voimaa kaikille enkelilasten perheille! Ja niille perheille, joilla kaikki rakkaat on tallella haluan muistuttaa tälläisenä päivä niiden rakkaiden tärkeydestä. Ja jottei postaus olisi ihan vallan synkkäsävytteinen, niin vinkkaan arvonnasta: Ripaus väriä -blogissa on vielä tämän päivän mahtava arvonta. Käykäähän osallistumassa :) . Itselläkin jäi osallistuminen näin viimeiseen päivään.
Aurinkoista äitienpäivää kaikille äideille!
Tässä on kaikista liikuttavimmat äitienpäivämuistamiset <3 ! Esikoisen kerhossa askartelema kortti ja kerhossa askartelema koru, jotka oli pakattu vielä kiiltävään pussukkaan. Perjantaina katselin taas Sydänääniä ja siinä oli erittäin pysäyttävä traileri. Sydänääniä on Ylen sarja, joka kertoo Tammisaaren synnytysosastolla synnyttämässä käyneistä perheistä. Tarina alkaa aina jo raskausajalta. Tuo sarja on minulle valtavan tärkeä, koska ehdottomasti elämäni upein kokemus oli synnytys Tammisaaressa. Esikoisenkin synnytys oli hieno. Mutta Tammisaari oli kuin menisi kotiin. Kiireetön perheentahtinen paikka. Ensi jakso kertoo myös pienen vauvan menetyksestä. Kätkyt kuolemasta. Pienen lapsen menetys on varmasti niin hirvittävän tuskallinen asia, ettei sitä haavaa ikinä mikään paikkaa elämässä. Siinä piilee opetus myös meille, joilla kaikki lapset ovat luona. Jokainen päivä on lahja. Ikinä ei tiedä mitä huominen tuo tullessaan. Kohtalon likaiset sormet voivat puuttua peliin. Aina tuollaisen pysäyttävän asian jälkeen taas muistaa kuinka pieniä asioita ne kiukut, uhmaraivarit ja pienet kolttoset loppupeleissä on. Jokainen rakkaansa menettänyt vanhempi tekisi mitä vaan saadakseen edes yhden niistä raivareista. Elämä lapselle konsertissa oli viime syksynä aivan erityisen pysäyttävä tarina. Kyse on perheestä, joiden kanssa olen samassa perhekahvilassa esikoisen ollessa pieni käynyt. Se on ensimmäinen kerta oman elämän aikana (ja toivottavasti viimeinen), jolloin ajasta ikuisuuteen on siirtynyt lapsi. Se on koskettanut todella syvästi. Muistan, kun senkin pojan näin pienenä pariinkin otteeseen. Muistan, kun kavereiltani kuulin kuinka moneen kertaan tuo pieni ihminen taisteli hengestään hiukan isompana vauvana. Ja muistan vieläkin, kun juttelin ystäväni kanssa, niin ystäväiseni kertoi siitä hirvittävästä menetyksestä. Epäoikeudenmukaista! Tälläisinä päivinä aina tulee tuo perhe mieleen. Toivotan paljon voimaa kaikille enkelilasten perheille! Ja niille perheille, joilla kaikki rakkaat on tallella haluan muistuttaa tälläisenä päivä niiden rakkaiden tärkeydestä. Ja jottei postaus olisi ihan vallan synkkäsävytteinen, niin vinkkaan arvonnasta: Ripaus väriä -blogissa on vielä tämän päivän mahtava arvonta. Käykäähän osallistumassa :) . Itselläkin jäi osallistuminen näin viimeiseen päivään.
Aurinkoista äitienpäivää kaikille äideille!
lauantai 7. toukokuuta 2011
Ruohokynnet
Superpikainen bloggaus.
Ehkä helpoimmat mahdolliset freehandit. Ruohoa tipeillä. Pohjalakkana Zoyan Rica. Freehandit tehty nail art siveltimillä ja nail art lakoilla. Huutakaapa hep, jos haluatta jossain vaiheessa näistä ruohokynsistä tuton.
Mutta mamma lähtee nyt sinne koulutukseen, joten toivotan teille iloiset lauantait!
Ehkä helpoimmat mahdolliset freehandit. Ruohoa tipeillä. Pohjalakkana Zoyan Rica. Freehandit tehty nail art siveltimillä ja nail art lakoilla. Huutakaapa hep, jos haluatta jossain vaiheessa näistä ruohokynsistä tuton.
Mutta mamma lähtee nyt sinne koulutukseen, joten toivotan teille iloiset lauantait!
perjantai 6. toukokuuta 2011
Tikusta asiaa
Eilen kaupasta unohtui ostaa lisää kynsilakanpoistoainetta loppuneen tilalle. Joten omiani en ole vieläkään päässyt lakkaamaan. Mutta lakkailin sitten tikkuja.
Tällä kertaa freehandiä. Joka on ihme kyllä jotenkin siedettävää, vaikka olen ihan törkeän huono piirtämään ja maalaamaan. Ruusukynsien alla on OPIn Pink of Hearts. Kukkakynsien alla on Zoyan Rica. Nämä kuviot maalasin nail art lakoilla. Ruusukynsissä on lisäksi Konadin omaa nail art lakkaa.
Ja tottakai paria onnistunutta kohden menee aina joku päin prinkkalaa.
Hmph! Oli muka olevinaan hyvä visio, joka ei sitten toiminutkaan :( .
Idea tuohon apinatikkuun lähti tästä videosta:
"We are not the monkeys, but we've got the key!" Eli apina ja halusin kultaista avaimen väriä. Tää biisi merkkaa mulle hirmu paljon. Nostalgiaa. Tää oli hitti, kun olin teini ja tätä tuli paikallisessa baarissa tanssittua ties kuinka monet kerrat.
Täytyy kehitellä lisää ideaa tai sit vaan odottaa, että mun akryylimaalini saapuu. Kuhan saan tota kynsilakanpoistoainetta lisää, niin tää maalaus lähtee tikulta lätkimään.
Oletteko jo muuten huomanneet, että Gagalta ilmestyi eilen uus musavideo?
Tuossa alussa näkyy tuo karmiininpunainen huivi. Todellinen must have saada sen värinen lakka. Välilä tulee uusia lakkahimotuksia ihan erikoisista asioista.
Mulla on nyt menossa lihasten hankkimisprojekti. Kaipaan sitä kroppaa, mikä oli nuorena, kun treenasi kuutena päivänä viikossa. Oma kroppa pysyy luonnostaan hoikkana ilman liikuntaakin. Mutta haluan lihakset. En mitkään äijämäiset kimput, joita nyt ei luojan kiitos muodostukkaan ilman tosi tiukkaa treenitahtia. Vaan haluan semmoisen naisellisen lihasmassan kuten ennen lapsia :) . Katsotaan kuinka käy.
Tällä kertaa freehandiä. Joka on ihme kyllä jotenkin siedettävää, vaikka olen ihan törkeän huono piirtämään ja maalaamaan. Ruusukynsien alla on OPIn Pink of Hearts. Kukkakynsien alla on Zoyan Rica. Nämä kuviot maalasin nail art lakoilla. Ruusukynsissä on lisäksi Konadin omaa nail art lakkaa.
Ja tottakai paria onnistunutta kohden menee aina joku päin prinkkalaa.
Hmph! Oli muka olevinaan hyvä visio, joka ei sitten toiminutkaan :( .
Idea tuohon apinatikkuun lähti tästä videosta:
"We are not the monkeys, but we've got the key!" Eli apina ja halusin kultaista avaimen väriä. Tää biisi merkkaa mulle hirmu paljon. Nostalgiaa. Tää oli hitti, kun olin teini ja tätä tuli paikallisessa baarissa tanssittua ties kuinka monet kerrat.
Täytyy kehitellä lisää ideaa tai sit vaan odottaa, että mun akryylimaalini saapuu. Kuhan saan tota kynsilakanpoistoainetta lisää, niin tää maalaus lähtee tikulta lätkimään.
Oletteko jo muuten huomanneet, että Gagalta ilmestyi eilen uus musavideo?
Tuossa alussa näkyy tuo karmiininpunainen huivi. Todellinen must have saada sen värinen lakka. Välilä tulee uusia lakkahimotuksia ihan erikoisista asioista.
Mulla on nyt menossa lihasten hankkimisprojekti. Kaipaan sitä kroppaa, mikä oli nuorena, kun treenasi kuutena päivänä viikossa. Oma kroppa pysyy luonnostaan hoikkana ilman liikuntaakin. Mutta haluan lihakset. En mitkään äijämäiset kimput, joita nyt ei luojan kiitos muodostukkaan ilman tosi tiukkaa treenitahtia. Vaan haluan semmoisen naisellisen lihasmassan kuten ennen lapsia :) . Katsotaan kuinka käy.
torstai 5. toukokuuta 2011
Toukokuun taikaa ja äitienpäivän tunnelmia
Nyt se on valmis. Rannekoru. Ihan ensimmäinen koru, jonka olen tehnyt. Paljon koruilleet varmasti näkevät tässä virheitä. Renkaat on hopeaa ja riipus on aitoa swarowskia. Tarkoitus on vielä vähän kiristellä noita renkaita.
Joku vastaavan tyyppinen koru tulee tänne arvontaan kuhan bloggerin kautta tulee 20 lukijaa täyteen.
Näin ajattelin korun asetella. Mallia olen ottanut asetteluun The Rubber Stamp Tapestryn blogista . Tämä menee siis lasten mummille äitienpäivälahjaksi.
Sen tiedän, että tänä vuonna ekan kerran tulee esikoiselta jotain ihanaa, mitä ovat kerhossa tehneet <3 . Pikkuiseni sanoi, että äiti ei saa mennä kerhoreppuun, koska siellä on yllätys. Voi, miten maltan olla sunnuntaihin asti. Marsipaaniruusuja täytyisi tehdä kakun päälle. Ajattelin tehdä myös marsipaanilaatan, johon kirjoitan, että kaikille rakkailleni. Sen verran pinnallinen olen, että jännitän mitä saan lahjaksi. Joskus olen saanut sisustustarviketta. Joskus taas mies sanonut, että saan itse valita mitä haluan. Valtavan ihana juttu olisi jotain sisustus- tai puutarhatarviketta saada taas. Tai joku ihan bling bling paita mitä rakastan. Tai suklaata tai kukkia. Tai joku Color Clubin lakkakokoelma. Verhot vaihtuu pinkkiin viikonlopuksi. Kynttilät vaihtuu myös pinkiksi. Lauantain olenkin yhdessä lapsiin liittyvässä koulutuksessa MLL:n puolesta. Aivan upea päivä tänään pilvisyysjaksoja lukuunottamatta.
Pian päästään varmaan viettämään meidän pihalammen rantaan rantaelämää.
Tässä on meidän rantaelämää huhtikuulta 2008
Kesää odotellessa <3 !
Joku vastaavan tyyppinen koru tulee tänne arvontaan kuhan bloggerin kautta tulee 20 lukijaa täyteen.
Näin ajattelin korun asetella. Mallia olen ottanut asetteluun The Rubber Stamp Tapestryn blogista . Tämä menee siis lasten mummille äitienpäivälahjaksi.
Sen tiedän, että tänä vuonna ekan kerran tulee esikoiselta jotain ihanaa, mitä ovat kerhossa tehneet <3 . Pikkuiseni sanoi, että äiti ei saa mennä kerhoreppuun, koska siellä on yllätys. Voi, miten maltan olla sunnuntaihin asti. Marsipaaniruusuja täytyisi tehdä kakun päälle. Ajattelin tehdä myös marsipaanilaatan, johon kirjoitan, että kaikille rakkailleni. Sen verran pinnallinen olen, että jännitän mitä saan lahjaksi. Joskus olen saanut sisustustarviketta. Joskus taas mies sanonut, että saan itse valita mitä haluan. Valtavan ihana juttu olisi jotain sisustus- tai puutarhatarviketta saada taas. Tai joku ihan bling bling paita mitä rakastan. Tai suklaata tai kukkia. Tai joku Color Clubin lakkakokoelma. Verhot vaihtuu pinkkiin viikonlopuksi. Kynttilät vaihtuu myös pinkiksi. Lauantain olenkin yhdessä lapsiin liittyvässä koulutuksessa MLL:n puolesta. Aivan upea päivä tänään pilvisyysjaksoja lukuunottamatta.
Pian päästään varmaan viettämään meidän pihalammen rantaan rantaelämää.
Tässä on meidän rantaelämää huhtikuulta 2008
Kesää odotellessa <3 !
Tunnisteet:
Askartelut,
Elämä on ihanaa,
Korut,
Koti on ihana paikka...,
Lasten matkassa
Aloittelevan nail artistan kynsipakkaus made by Vauhtimamma
Ulkona on aivan upea ilma. Joten vaihteeksi tämmöinen infoavampi postaus, joka on roikkunut luonnoksissa. Eli nail arttailun peruspaketti.
Perus kynsienhoitotuotteet:
Alus/päällyslakka: Tykkään eniten OPIn Start-to-Finishistä. Se on sekä päällyslakka, kynnenkovettaja että aluslakka. Luo tosi kestävän pinnan lakkaukselle kuin lakkaukselle. Tätä saa myös formalhydenittömänä. Suomen ulkopuoleltakin ostettuna tämä on melkoisen tyyristä etenkin, jos joutuu tilaamaan pullon yksinään eikä ole muuta tilattavaa sillä hetkellä.
Kynsilakanpoistoaine: Suosittelen Maybellinen vihreää purkkia. Se käy leimaustenkin kanssa ja on erittäin hellävarainen.
Lisäksi kannattaa olla käsirasvaa. Minä käytän lähinnä manteliöljyä käsillä. Sheavoi käy aika pitkälle kaikkeen kropan rasvaamiseen kädet mukaan lukien. Ja kesää ajatellen kylmäpuristetusta kookosöljystä saa pienen uv-suojan.
Lakkauksen jälkeen lisään tämmöistä kynsinauhaöljyä. Ihana tuoksu. Marketeista saa hyviä kynsinauhan työntimiä. Tykkään metallisesta. Ja lisäksi kannattaa olla kynsinauhaveitsi. Mulla on muistaakseni Iberon ollut ja nyt alkaa olla aika uusia kyseinen tarvike. Melko hyvin kestänyt, kun noin 18 vuotiaana semmoisen ostin ja nyt vasta rikkoontui :) .
Lakat:
Valitse mieluisia värejä. Tärkeimmät on peittävä musta ja peittävä valkoinen lakka. Muutama laatulakka kannattaa ostaa. Hologrammilakat ovat etenkin upeita. Seppälästä löytyy Wild&Crazyä, joka on kohtuullinen laadultaan siihen nähden, että on halpaa. Monet perinteiset marketti-lakat ovat kehnoja laadultaan. Mutta Lumenen natural codessa on aika kivoja sävyjä, plus laatu mielestäni ihan kohdillaan. Miinusta pienestä purkista ja pieneen purkkiin nähden suolaisesta hinnasta.
Miss Selenen 137 on myös hirmuisen monikäyttöinen lakka. Sillä saa muutettua esim. tumman punaisen creme lakan shimmeriseksi pinkiksi. Sellaisenaan käy ranskalaisten manikyyrien kaverina. Miss Selenä myyvät Seppälät myöskin.
Jos Vauhtimamma saisi valita, niin ihanaksi kevätlakaksi ostaisin Color Clubin Fashion Addictin.
Jokaisella kunnon kynsilakkafriikillä kannattaa olla ainakin yksi Nfu-Oh, eli tuttavallisemmin Nufu, kaapissa. Kynsisalonki Näytä Kyntesi myy Nufuja Suomessa. Jos pääsee paikanpäällä käymään Tampereella, niin säästää postarit. Heillä on myös verkkokauppa, jollei kyseisen salongin lähelle osu. Mutta postarit on sen verran kovat, että kannattaa melkein tilata enemmäin kuin yksi lakka.
Ja tottakai joku ihana, auringossa välkehtivä Zoya.
Holo/Shimmer Zoyat ja Nufut ovat yksistään jo niin upeita, etteivät koristeluita kaipaa. Mutta maltillisesti koristeltuinakin näistä saa upeita.
Koristelutuotteet:
Irtopuuteri-glittereitä kannattaa olla. Välttämättä ei tarvitse näin paljon, kuin tässä paketissa, mutta muutama hyvin valittu sävy ainakin.
Ja myös rhinestoneja.
Muutamalla eurolla ebaystä saa irtoglitter-pakkauksen, jossa on monta purkkia. Noin 3€:llä saa myös ebaystä rhinestone-paketeita, joissa on monta kiekkoa.
Vähän kynsitarroja kannattaa myös olla sellaisille päiville, kun ei jaksa alkaa laittamaan kauhealla vaivalla kynsiä, mutta kuitenkin haluaisi vähän jotain kivaa. Tai jos on bad-nailart-day ja mikään koristelu ei tunnu onnistuvan :D . Ei muuta kuin lakkaukset kynsiin ja vähän sinne tänne jotain tarroja, päällyslakka (ei pikakuivattava tarrojen kanssa) ja menoksi.
Koristelutyövälineet:
Dotting tooleja kannattaa olla. Niillä saa tehtyä erilaisia tasakokoisia palloja kynsiin. Kun Dotting toolin kastaa kirkkaaseen päällyslakkaan, niin silloin voi sillä poimia helposti rhinestonen kiekosta. Jos tuntuu, että tulee mukana monta rhinestonea, niin silloin kannattaa kokeilla pienemmällä päällä varustettua dotting toolia.
Nail art siveltimet kannattaa hankkia. Niillä voi maalailla erilaisia kuvioita vapaalla kädellä kynsilakkoja käyttämällä tai vaikkapa levittää dotting toolilla pistetyt pisteet kukkasiksi. Lisäksi viuhkasiveltimellä saa ylimääräiset irtoglitterit pois kynneltä, jotta ne eivä pääse tuhrimaan päällyslakkaa. Mun mielestä ehdottomasti paras setti on Fräuleinin . Noissa on sopivan tukeva varsi ja sopivan lyhyt tarkkaa työskentelyä varten. Myös tosi monipuolinen tuo sivellinvalikoima. Mulla on vissiin neljä erilaista sivellinsettiä. Yksi akryyleille, yksi kynsilakoille ja pari settiä geeleille.
Loppuun paljastan vielä mun salaisen aseen lasten kanssa. Eli Kantoreppu . Mun osalta kuva ei ehkä sieltä parhaimmasta päästä ole, kun on tämmöinen räjähtänyt zero makeup -look velouri verkkareissa. Mutta tuossa näkyy se mun tärkein lastenhoitoväline, jota käytän vuoden iästä eteenpäin. Sitä ennen oikeastaan pelkästään käytetään kantoliinoja. Kantorepun saa nopeasti päälle, jotta pääsee vaikka ulkona käymään. Tähän lisäsin ennen ulko-ovesta pihalle sujahtamista repun päälle myös kantosuojan, kun tuommoinen pikkuinen on aika paljon herkempi kylmälle kuin aikuinen.
(Kuva born pretty storen blogista)
Born prettyssä on muuten kisa. Kannattaa käydä osallistumassa. Palkintona on ihania crackle lakkoja.
Aurinkoista torstaita kaikille!
Perus kynsienhoitotuotteet:
Alus/päällyslakka: Tykkään eniten OPIn Start-to-Finishistä. Se on sekä päällyslakka, kynnenkovettaja että aluslakka. Luo tosi kestävän pinnan lakkaukselle kuin lakkaukselle. Tätä saa myös formalhydenittömänä. Suomen ulkopuoleltakin ostettuna tämä on melkoisen tyyristä etenkin, jos joutuu tilaamaan pullon yksinään eikä ole muuta tilattavaa sillä hetkellä.
Kynsilakanpoistoaine: Suosittelen Maybellinen vihreää purkkia. Se käy leimaustenkin kanssa ja on erittäin hellävarainen.
Lisäksi kannattaa olla käsirasvaa. Minä käytän lähinnä manteliöljyä käsillä. Sheavoi käy aika pitkälle kaikkeen kropan rasvaamiseen kädet mukaan lukien. Ja kesää ajatellen kylmäpuristetusta kookosöljystä saa pienen uv-suojan.
Lakkauksen jälkeen lisään tämmöistä kynsinauhaöljyä. Ihana tuoksu. Marketeista saa hyviä kynsinauhan työntimiä. Tykkään metallisesta. Ja lisäksi kannattaa olla kynsinauhaveitsi. Mulla on muistaakseni Iberon ollut ja nyt alkaa olla aika uusia kyseinen tarvike. Melko hyvin kestänyt, kun noin 18 vuotiaana semmoisen ostin ja nyt vasta rikkoontui :) .
Lakat:
Valitse mieluisia värejä. Tärkeimmät on peittävä musta ja peittävä valkoinen lakka. Muutama laatulakka kannattaa ostaa. Hologrammilakat ovat etenkin upeita. Seppälästä löytyy Wild&Crazyä, joka on kohtuullinen laadultaan siihen nähden, että on halpaa. Monet perinteiset marketti-lakat ovat kehnoja laadultaan. Mutta Lumenen natural codessa on aika kivoja sävyjä, plus laatu mielestäni ihan kohdillaan. Miinusta pienestä purkista ja pieneen purkkiin nähden suolaisesta hinnasta.
Miss Selenen 137 on myös hirmuisen monikäyttöinen lakka. Sillä saa muutettua esim. tumman punaisen creme lakan shimmeriseksi pinkiksi. Sellaisenaan käy ranskalaisten manikyyrien kaverina. Miss Selenä myyvät Seppälät myöskin.
Jos Vauhtimamma saisi valita, niin ihanaksi kevätlakaksi ostaisin Color Clubin Fashion Addictin.
Jokaisella kunnon kynsilakkafriikillä kannattaa olla ainakin yksi Nfu-Oh, eli tuttavallisemmin Nufu, kaapissa. Kynsisalonki Näytä Kyntesi myy Nufuja Suomessa. Jos pääsee paikanpäällä käymään Tampereella, niin säästää postarit. Heillä on myös verkkokauppa, jollei kyseisen salongin lähelle osu. Mutta postarit on sen verran kovat, että kannattaa melkein tilata enemmäin kuin yksi lakka.
Ja tottakai joku ihana, auringossa välkehtivä Zoya.
Holo/Shimmer Zoyat ja Nufut ovat yksistään jo niin upeita, etteivät koristeluita kaipaa. Mutta maltillisesti koristeltuinakin näistä saa upeita.
Koristelutuotteet:
Irtopuuteri-glittereitä kannattaa olla. Välttämättä ei tarvitse näin paljon, kuin tässä paketissa, mutta muutama hyvin valittu sävy ainakin.
Ja myös rhinestoneja.
Muutamalla eurolla ebaystä saa irtoglitter-pakkauksen, jossa on monta purkkia. Noin 3€:llä saa myös ebaystä rhinestone-paketeita, joissa on monta kiekkoa.
Vähän kynsitarroja kannattaa myös olla sellaisille päiville, kun ei jaksa alkaa laittamaan kauhealla vaivalla kynsiä, mutta kuitenkin haluaisi vähän jotain kivaa. Tai jos on bad-nailart-day ja mikään koristelu ei tunnu onnistuvan :D . Ei muuta kuin lakkaukset kynsiin ja vähän sinne tänne jotain tarroja, päällyslakka (ei pikakuivattava tarrojen kanssa) ja menoksi.
Koristelutyövälineet:
Dotting tooleja kannattaa olla. Niillä saa tehtyä erilaisia tasakokoisia palloja kynsiin. Kun Dotting toolin kastaa kirkkaaseen päällyslakkaan, niin silloin voi sillä poimia helposti rhinestonen kiekosta. Jos tuntuu, että tulee mukana monta rhinestonea, niin silloin kannattaa kokeilla pienemmällä päällä varustettua dotting toolia.
Nail art siveltimet kannattaa hankkia. Niillä voi maalailla erilaisia kuvioita vapaalla kädellä kynsilakkoja käyttämällä tai vaikkapa levittää dotting toolilla pistetyt pisteet kukkasiksi. Lisäksi viuhkasiveltimellä saa ylimääräiset irtoglitterit pois kynneltä, jotta ne eivä pääse tuhrimaan päällyslakkaa. Mun mielestä ehdottomasti paras setti on Fräuleinin . Noissa on sopivan tukeva varsi ja sopivan lyhyt tarkkaa työskentelyä varten. Myös tosi monipuolinen tuo sivellinvalikoima. Mulla on vissiin neljä erilaista sivellinsettiä. Yksi akryyleille, yksi kynsilakoille ja pari settiä geeleille.
Loppuun paljastan vielä mun salaisen aseen lasten kanssa. Eli Kantoreppu . Mun osalta kuva ei ehkä sieltä parhaimmasta päästä ole, kun on tämmöinen räjähtänyt zero makeup -look velouri verkkareissa. Mutta tuossa näkyy se mun tärkein lastenhoitoväline, jota käytän vuoden iästä eteenpäin. Sitä ennen oikeastaan pelkästään käytetään kantoliinoja. Kantorepun saa nopeasti päälle, jotta pääsee vaikka ulkona käymään. Tähän lisäsin ennen ulko-ovesta pihalle sujahtamista repun päälle myös kantosuojan, kun tuommoinen pikkuinen on aika paljon herkempi kylmälle kuin aikuinen.
(Kuva born pretty storen blogista)
Born prettyssä on muuten kisa. Kannattaa käydä osallistumassa. Palkintona on ihania crackle lakkoja.
Aurinkoista torstaita kaikille!
keskiviikko 4. toukokuuta 2011
Lasten päivähoito ja päivähoidon taso Suomessa
Harvemmin tulee puututtua päivän polttaviin puheenaiheisiin, mutta tällä kertaa tosiaan tuntuu sille, että haluan jakaa mietteeni tänne blogiin.
Maikkarissa oli uutinen tästä Youtubessa kuohuttaneesta videosta.
Tätä hoitajien toimintaa puolustaviakin kommentteja on nähty. Mutta itse vanhempana ja myös päivähoidossa työskennelleenä näen tuossa selvän vaaran paikan ja huolimattomuuden. Toisalla puolella tuota mökkiä on tie, jonne lapsi voi tippua ja karata aidan toiselle puolelle. Lisäksi mökki näyttää aika korkealle siihen nähden, että kyse on kuitenkin pienistä lapsista.
Päivähoidosta on jatkuvasti tippunut näitä huolestuttavia uutisia lisää. Miksi ihmeessä vanhemmat sallii tämän? Miksi me suostumme huonolaatuiseen päivähoitoon, jossa tehoviljellään isoissa ryhmissä meidän pieniä taimiamme? Tai enemmänkin monin paikoin sitä voi kutsua tehokoulimiseksi, koska samaa rataa lasten huonovointisuus lisääntyy. Miksi me sallimme nuo ryhmäkoot?
Keltikangas-Järvinen onkin kannustanut vanhempia olemaan suostumatta siihen. Ja minä yhdyn kuoroon. Me elämme demokraattisessa valtiossa. Silloin on oikeus ihmisillä järjestäytyä ja äänestää jaloillaan. Miksi ihmeessä päiväkotilasten vanhemmat eivät järjestäydy ja vaadi laadukasta hoitoa lapsilleen ikätasoon sopivassa ryhmäkoossa?
Kaivoin hiukan vanhoja Keltikangas-Järvisen puheenvuoroja koskevia uutisartikkeleita tähän:
Pienten lasten stressinsietokyvyn kehityksen optimaalinen tukeminen
Ylisuurten päiväkotiryhmien haitat
Olen itse ollut varhaisvuodet kotona. Esikoisenkin ollessa pieni muutin urasuunnitelmia sillä tavalla, että lapsi pystyi olemaan kotihoidossa täysin 3 vuotiaaksi asti. Noh, urasuunnitelmat kuitenkin muuttu, kun koulun aloitettuani piirtyikin yhtäkkiä raskaustestiin kaksi viivaa. Supistusherkkä kohtu, rajut pahoinvoinnit ja pitkät kävelymatkat koulun takia eivät oikein sopineet yhteen. Mutta kaikkien niiden muutosten ansiosta syntyi sitten perheeseen terve, kaunis tyttövauva. Esikoinen siis kolme veenä kävi pari kuukautta hoidossa ja sitten jäi taas mun seurakseni kotiin. Pienin järjestelyin saatiin kuitenkin toimimaan homma paremmin sillä tapaa, että esikoinen on kotona kuin että esikoinen on hoidossa.
Jos vain pystyy järjestämään, niin 1,5 v on huomattavasti kypsenpi aloittamaan hoitouran kuin 9kk ikäinen. Ja sanoisin, että etenkin pienten kohdalla siitä perhepäivähoidosta on suuri etu. Sama määrä, joka päiväkotiryhmässä on lapsia vastaa aikuisella yli sataa ihmiskontaktia päivässä. Turvallinen, pieni ryhmä on oivallinen paikka harjoitella niitä sosiaalisia taitoja kuin iso päiväkotiryhmä, jossa vallitsee viidakonlait, kun hoitajien silmäparit eivät riitä pienille.
Ja hatunnosto kaikille työssäkäyville äideille. Tässä tilanteessa, kun tuolla meidän perheen toisella aikuisella on pitkät työpäivät, ei mitenkään onnistuisi oma työskentelyni kodin ulkopuolella. Vielä arki näiden kahden kanssa on niin hektistä ettei tällä hetkellä onnistuisi edes osapäivätyö kotona.
Maikkarissa oli uutinen tästä Youtubessa kuohuttaneesta videosta.
Tätä hoitajien toimintaa puolustaviakin kommentteja on nähty. Mutta itse vanhempana ja myös päivähoidossa työskennelleenä näen tuossa selvän vaaran paikan ja huolimattomuuden. Toisalla puolella tuota mökkiä on tie, jonne lapsi voi tippua ja karata aidan toiselle puolelle. Lisäksi mökki näyttää aika korkealle siihen nähden, että kyse on kuitenkin pienistä lapsista.
Päivähoidosta on jatkuvasti tippunut näitä huolestuttavia uutisia lisää. Miksi ihmeessä vanhemmat sallii tämän? Miksi me suostumme huonolaatuiseen päivähoitoon, jossa tehoviljellään isoissa ryhmissä meidän pieniä taimiamme? Tai enemmänkin monin paikoin sitä voi kutsua tehokoulimiseksi, koska samaa rataa lasten huonovointisuus lisääntyy. Miksi me sallimme nuo ryhmäkoot?
Keltikangas-Järvinen onkin kannustanut vanhempia olemaan suostumatta siihen. Ja minä yhdyn kuoroon. Me elämme demokraattisessa valtiossa. Silloin on oikeus ihmisillä järjestäytyä ja äänestää jaloillaan. Miksi ihmeessä päiväkotilasten vanhemmat eivät järjestäydy ja vaadi laadukasta hoitoa lapsilleen ikätasoon sopivassa ryhmäkoossa?
Kaivoin hiukan vanhoja Keltikangas-Järvisen puheenvuoroja koskevia uutisartikkeleita tähän:
Pienten lasten stressinsietokyvyn kehityksen optimaalinen tukeminen
Ylisuurten päiväkotiryhmien haitat
Olen itse ollut varhaisvuodet kotona. Esikoisenkin ollessa pieni muutin urasuunnitelmia sillä tavalla, että lapsi pystyi olemaan kotihoidossa täysin 3 vuotiaaksi asti. Noh, urasuunnitelmat kuitenkin muuttu, kun koulun aloitettuani piirtyikin yhtäkkiä raskaustestiin kaksi viivaa. Supistusherkkä kohtu, rajut pahoinvoinnit ja pitkät kävelymatkat koulun takia eivät oikein sopineet yhteen. Mutta kaikkien niiden muutosten ansiosta syntyi sitten perheeseen terve, kaunis tyttövauva. Esikoinen siis kolme veenä kävi pari kuukautta hoidossa ja sitten jäi taas mun seurakseni kotiin. Pienin järjestelyin saatiin kuitenkin toimimaan homma paremmin sillä tapaa, että esikoinen on kotona kuin että esikoinen on hoidossa.
Jos vain pystyy järjestämään, niin 1,5 v on huomattavasti kypsenpi aloittamaan hoitouran kuin 9kk ikäinen. Ja sanoisin, että etenkin pienten kohdalla siitä perhepäivähoidosta on suuri etu. Sama määrä, joka päiväkotiryhmässä on lapsia vastaa aikuisella yli sataa ihmiskontaktia päivässä. Turvallinen, pieni ryhmä on oivallinen paikka harjoitella niitä sosiaalisia taitoja kuin iso päiväkotiryhmä, jossa vallitsee viidakonlait, kun hoitajien silmäparit eivät riitä pienille.
Ja hatunnosto kaikille työssäkäyville äideille. Tässä tilanteessa, kun tuolla meidän perheen toisella aikuisella on pitkät työpäivät, ei mitenkään onnistuisi oma työskentelyni kodin ulkopuolella. Vielä arki näiden kahden kanssa on niin hektistä ettei tällä hetkellä onnistuisi edes osapäivätyö kotona.
Äitienpäiväkorttia ja Zoyan Sunshineä
Olin eilen taas lähikaupungin Suomalaisen kirjakaupan askartelukerhossa. Aika kivaa puuhaa oli porukassa tehdä kortteja. Moni teki siellä aivan upeita kortteja. Ja mikäs sen mukavampaa kuin päästä rakkaan ystävän kanssa sinne yhdessä askartelemaan. Kesälle olikin jo puhetta, että ystäväiseni kanssa pidettäisiin joskus askartelu/koruilutyöpajoja.
Tässä kuvassa näkyykin sitte päivän tuotos. Tohon olisi tarkoitus vielä väkästää koru kaveriksi. Korun materiaalina ei tule olemaan klassinen helmi, vaikka kaunista helmi onkin. Vaan hopea ja swarovski-kristalli. Keskellä oleva The Rubber Stamp Tapestryn settillä leimattu kranssi on kohotarrapaloilla kiinni. Ajatuksena on laittaa koru sitten sen kranssin ympärille pienillä teipinpaloilla kiinni.
Materiaaleina ja työvälineinä on Suomalaisen A4 kartonki, Distressinkin musteita, X-cutin perhosleikkuri Fiskarsin kukkaleikkurit (S ja M), papermania pikkuinen sydänstrassi X-cutin viininlehden mallinen lehtileikkuri. Lisäksi pieni pätkä aikanaan Paperellasta ostamaani nauhaa.
Eilen lakkailin kynnet Zoyan sunshine kokoelman Revalla. Kynsien leimaukset kuitenkin epäonnistui niin pahasti, että kuvaa kynsistä ei ole luvassa. Sen sijaan lakkailin lakat tänä aamuna kiekoille.
Tässä on yksi kerros lakkaa ja kuva salamalla. Lakkojen järjestys vasemmalta: Kimmy, Reva, Rica, Tanzy, Faye ja Apple. Kuten näkyy, niin Kimmy ja Reva peittivät jo ensimmäisellä kerroksella. Revaa kun kokeilin sormille, niin ensimmäinen kerros oli viileämpi pinkki ja toisen kerroksen jälkeen sävy ikäänkuin lämpeni.
Tässä vielä se yksi kerros ja ilman salamaa.
Kaksi kerrosta salamalla.
Vielä se kaksi kerrosta ilman salamaa.
Tykkään näistä lakoista kyllä tosi paljon! Mitäs te tykkäätte näistä sävyistä? Zoya on kyllä yksi lempparimerkeistä. Kahdeksi mieluisammaksi merkiksi voisin mainita Nfu-Ohin eli tuttavallisemmin Nufun ja sitten tämän Zoyan. Jokaisella kunnon kynsilakkafriikillä kannattaa olla joku tämmöinen upea, auringossa välkehtivä Zoya ja ainakin yksi upea Nufun holo kaapissa :) .
Tässä kuvassa näkyykin sitte päivän tuotos. Tohon olisi tarkoitus vielä väkästää koru kaveriksi. Korun materiaalina ei tule olemaan klassinen helmi, vaikka kaunista helmi onkin. Vaan hopea ja swarovski-kristalli. Keskellä oleva The Rubber Stamp Tapestryn settillä leimattu kranssi on kohotarrapaloilla kiinni. Ajatuksena on laittaa koru sitten sen kranssin ympärille pienillä teipinpaloilla kiinni.
Materiaaleina ja työvälineinä on Suomalaisen A4 kartonki, Distressinkin musteita, X-cutin perhosleikkuri Fiskarsin kukkaleikkurit (S ja M), papermania pikkuinen sydänstrassi X-cutin viininlehden mallinen lehtileikkuri. Lisäksi pieni pätkä aikanaan Paperellasta ostamaani nauhaa.
Eilen lakkailin kynnet Zoyan sunshine kokoelman Revalla. Kynsien leimaukset kuitenkin epäonnistui niin pahasti, että kuvaa kynsistä ei ole luvassa. Sen sijaan lakkailin lakat tänä aamuna kiekoille.
Tässä on yksi kerros lakkaa ja kuva salamalla. Lakkojen järjestys vasemmalta: Kimmy, Reva, Rica, Tanzy, Faye ja Apple. Kuten näkyy, niin Kimmy ja Reva peittivät jo ensimmäisellä kerroksella. Revaa kun kokeilin sormille, niin ensimmäinen kerros oli viileämpi pinkki ja toisen kerroksen jälkeen sävy ikäänkuin lämpeni.
Tässä vielä se yksi kerros ja ilman salamaa.
Kaksi kerrosta salamalla.
Vielä se kaksi kerrosta ilman salamaa.
Tykkään näistä lakoista kyllä tosi paljon! Mitäs te tykkäätte näistä sävyistä? Zoya on kyllä yksi lempparimerkeistä. Kahdeksi mieluisammaksi merkiksi voisin mainita Nfu-Ohin eli tuttavallisemmin Nufun ja sitten tämän Zoyan. Jokaisella kunnon kynsilakkafriikillä kannattaa olla joku tämmöinen upea, auringossa välkehtivä Zoya ja ainakin yksi upea Nufun holo kaapissa :) .
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)