Kuulumisia

Tovi vierähtänyt.

Tässä kuvassa näkyy yksinkertaistetusti syy blogihiljaisuudelle:


Kyllä, kunnon vauvavatsahan se siinä. Kesäkuussa täällä talossa vierailee taas haikara. Joka raskaudessa olen joutunut luopumaan jostain ihanasta ja tärkeästä asiasta pahoinvoinnin takia. Esikoista odottaessa se oli suklaa ja tällä kertaa taas kynnet. Edelleen tuolla on lokakuulta asti odottanut avaamista pari kynsilakkapakettia. Ajatuskin kynsilakasta kääntää vatsan ylösalaisin. Ripsipidennykset poistin heti raskauden alussa siitä syystä, etten halua vauvaa altistaa koville kemikaaleille. Äidin käyttämät myrkythän päätyy vauvaan.

Perhe on kasvanut yhdellä jäsenellä jo.


Victorious Veronica eli Niksu toi marsulaan tyttöenergiaa. Hän on oikein sievä abessiinialainen marsu.

Mitäs muuta... Neiti on kasvanut. Tässä kuva joululta ja tässä ihan tuore versio. Isoveikkakin on kovin kasvanut, mutta taaperosta sen kasvun huomaa selvemmin. Tyttöseni vaikuttaa ikäistään vanhemmalle puhetaitonsa takia, mutta koko sitten tasapainottaa vaikutelmaa. Edelleen hän on aika lyhyt ja useat 80 senttiset vaatteet sopii edelleen sekä kaikki 86 senttiset. Kohtahan hän viettää 2 vuotissynttäreitä. Puhetta ja lauseita tuli jo alle 1,5 vuoden iässä sen verran kuin yli kaksivuotiailta yleensä tulee. Lauseita kuuluu niin kolmi- kuin nelisanaisia ja välillä tulee niin pitkiä rimpsuja, että hyvä, kun perässä pysyy.

Esikoisen kanssa opetellaan lukemisen alkeita ja kirjaimia sekä laskutaitoa. Hän on kovin innostunut luonnosta ja linnuista sekä kaikesta tekemisestä aina korjaustöistä lähtien remontteihin ja puutöihin. Esikoiseni ja tyttöseni ovat todella tiivis sisaruspari keskenään ja leikkivät aina yhdessä.

Oletettavasti tämä blogi tulee olemaan hyvin harvoilla postauksilla kesäkuulle asti ja sitten katsotaan vauvan ja perheen tahtiin juttua uudelleen :) .

Postin mukana tullutta

Postin mukana tuli pikkuinen paketti minulle.

Kyseessä on Charming Nailsin nimikkolaatta. Mulla on jo useampi idea näiden kuvioiden käyttöön. Eiliset noitamaiset lakkaukset ovat edelleen hyvinä, joten tänään en vielä testaa uutta laattaa.

Meillä viettelee tänään kaksi perheenjäsentä nimipäivää. Osa lukijoista varmaan tietääkin ketkä kaksi :) . Eli kääretortun leipomista olisi tiedossa.

Tänään on saatu myös hihitellä meidän pikkuneidin pukemisyrityksiä. Siitä se lähtee .

Vanhemmuusrasismi ja muut ikävät ilmiöt

Nyt pahoittelen lukijat jo valmiiksi, mutta tämä aihe korpeaa mua henkilökohtaisesti niin paljon, että pakko nostaa esiin. Haluan nostaa sen juuri täällä esiin, koska tämä löytyy googlella ja aika paljon ihmiset tuntuvat googlettelevan eri asioita.

Tässä jutussa puhutaan nyt paljon kiintymys/läheisyysvanhemmuudesta. Jos ilmiö kiinnostaa eikä aijempaa taustatietoa aiheesta ole, niin kannattaa lukaista täältä pari kirjareferaattia. Erityisesti tämä, koska se on erittäin rentoa ja nykyaikaista tekstiä, jonka takaa löytyy suurperheen vanhemmat.

Luin Olivia-lehdestä vasta kirjoituksen vaistovanhemmuudesta("Relaa mutsi"). Juttu nostatti ainakin omat hiukseni pystyyn. Ensimmäinen reaktio jutun luettua oli se, että ei hyvänen aika mihin tämä yhteiskunta on menossa. Jatkuvasti törmää näihin läheisyysvanhemmuutta teilaaviin kirjoituksiin. Milloin ampumalinjalla on ollut kotiäidit ja nyt taas vuorossa läheisyyttä kasvatuksessa arvostavat vanhemmat. Tämä kaikki kritiikki kirjoitusta kohtaan kumpuaa on kokemuksen syvällä rintaäänellä. Mahdun vallan mainisti tuohon kiintymysvanhempi termiin ja olen melkolailla kaikki aihepiirin kirjat plärännyt läpi myöskin arjen vinkkien toivossa ja sen takia, että halusin muihin peilata omaa vanhemmuusnäkemystä.

Jutussa vilisi hurja määrä asiavirheitä. Ensinnäkin läheisyysvanhemmuus, joksi sitä mieluiten nimitän, on hyvin kaukana curling vanhemmuudesta. Lapselle luodaan rajat. Vaistovanhemmuuden sisältä löytyy kyllä myös monia eri näkemyksiä. Osa luottaa rankaisuttomaan kasvatuskulttuuriin ja löytyy myös vapaan kasvatuksen kannattajia. Itse en kuulu kumpaankaan noista. Joissakin asioissa saattaa löytyä omasta kasvatuksesta jopa autoritäärisen kasvatuksen piirteitä. Tuntuu kuin jutun kirjoittaja olisi perustanut pelkästään käsityksensä netin juttuihin perehtymättä esim. aihepiirin kirjallisuuteen. Meillä jäähytetään tulevaisuudessa tarpeen mukaan lapsia ja nyt vasta lasta. Jäähy ei oikein toteutettuna ole mitenkään ristiriidassa läheisyyden ja lapsen tarpeisiin vastaamisen ajatusten kanssa. Vaan keino antaa lapselle tilaa rauhoittua. Onpa meidän talossa sekin kuultu, kun esikoinen menee itse ovet paukkuen jäähylle.

Mitä sitten läheisyysvanhemmuus on? Läheisyysvanhemmuudessa pyritään vastaamaan keskimääräistä enemmän lapsen läheisyydentarpeeseen ja huudatusta vältetään. Vauvaiän jälkeenkin ilmiöön kuuluu keskusteleva kasvatuskulttuuri, lapsen ikävaiheen ja henkilökohtaisen yksilöllisyyden huomioon ottaminen sekä lasten tasapäistämisen välttäminen. Monet myös kannattavat lapsen ottamista oikeaan arkeen mukaan. Ikäänkuin lapsi on keskipisteessä, muttei keskipisteenä. Ollaan lähellä käytettävissä, jos lapsi niin haluaa ja vietetään yhdessä aikaa ilman, että lapsi olisi jatkuvasti huomion keskipiste.

Toinen asia, joka pisti silmään, on se, että jutussa morkattiin vanhempia, jotka on aidosti ylpeitä suuritarpeisesta lapsestaan. " Ylppöläinen kasvatus on vain vähitellen vaihtunut kiintymysvanhemmuuden 2000-lukuiseen tulkintaan, jossa ylpeillään sillä, mitä nopeammin kantoliinasta pois nostettu lapsi ahdistuu." Yhden suuritarpeisen lapsen äitinä nään tämän kaltaisen vanhemman tunteiden tulkinnan erittäin vaarallisena.

Muistellaanpa menneitä omasta näkökulmastani. Esikoiseni herätti 1-2 h välein öisin joka yö tuonne 1v4kk ikään. Kaipasi runsaasti syliä ja läheisyyttä päiväsaikaankin ja oli melko temperamentikas jo vauvana. Olin todella onnellinen kantoliinasta. Ilman sitä en olisi saanut tehtyä mitään kotitöitä. Ja kiintymysvanhemmuuden ajatusmaailma oli sellainen jossa oli kuin kotonaan. Lapsi on täysin normaali, vaikka se vaatii paljon. Kun itselleen pystyi toteamaan faktat ja olemaan onnellinen siitä, että lapsi on millainen on, auttoi paljon jaksamisessa. Jos lapsen tarpeet olisi olleet tabu, kuten edelleen monin paikoin suuritarpeisuus mielletään, ei varmaan synnytyksen jälkeinen masennus olisi kaukana ovelta ollut. Kaikenlaiset lapset tulisi pystyä hyväksymään sellaisena kuin on. Joten miksi sitä faktaa ei saisi todeta ääneen onnellisena, että lapsi tarvitsee minua? Miksi ei saisi olla ylpeä lapsestaan, vaan pitäisikö tässäkin taas lyödä lapselle otsaa uusi diagnoosi diagnooseja rakastavassa yhteiskunnassa?

On fakta, että lastenvaunut on olleet vasta vähän aikaa olemassa kuten sitterit ja sun muut. Ennen lapset ovat keikkuneet aina vanhempaan kiedottuna jollain kantovälineellä vuosituhansia. Joten ei liene ihme, jos on paljon ns. suuritarpeisia lapsia, koska ihmisillä on vasta niin vähän aikaa ollut tottua olemaan jo vauvaiästä asti vanhemmasta irrallaan. Aijemmin lapsen laskeminen maahan on lapselle tarkoittanut sitä, että se on hylätty ja hengen vaarassa, joten ihmekkö tuo lienee jos edelleen syntyy lapsia, jotka ahdistuu joutuessaan kauas ihokosketuksesta. Mutta kantoliinat ja lastenvaunut eivät poissulje mitenkään toisiaan. On toki vanhempia, jotka valitsevat vain kantoliinan, eivätkä rattaita halua omistaa. Mutta niitä on vain marginaalinen joukko ihmisistä, jotka kantavat lasta jollain ergonomisella kantovälineellä.

Mitä tulee kantoliinoihin, sormiruokailuun, kestovaippohin, vvv:hen (eli vauvojen vessahätäviestintään) ja kiintymysvanhemmuuteen, ne ovat kaikki erillisiä ilmiöitä. Kantoliinaa usein käytetään apuvälineenä läheisyyden tarjoamisessa lapselle, joten tuo ilmiö on erittäin suosittu läheisvanhempien keskuudessa. Kestovaipat ovat enemmänkin osa ekologista vanhemmuutta tai luomuvanhemmuutta. VVV ja sormiruokailu tukevat lapsentahtisuutta, mutta löytyy paljon läheisyysvanhempien lapsia, jotka eivät sormiruokaile. Kuitenkin voi olla aivan hyvin läheisvanhempi ilman yhtään kantoliinaa, vauva pinnasängyssä nukkuen ja vaikka lasta pulloruokkien. Kaikki noiden perinteisten läheisyysvanhemmuuteen liitettyjen ilmiöiden läheisyyden voi tarjota muutenkin.

Perhepeti kuitenkin helpottaa yöheräilyä. Kuten aijemmin jo totesin, kantoliina helpottaa vastaamista lapsen tarpeisiin samalla kun jättää hoitavan vanhemman kädet vapaiksi. Ja isätkin voi kantaa. Meilläkin isiltä löytyy oma kantoreppu, joka on merkiltään Ergo. Ei tarvitse olla kolmea vuotta kotona ollakaseen hyvä kiintymysvanhempi eikä kiintymysvanhemmuuden ajatuksia tarvitse heittää roskakoriin työelämään siirryttäessä oli sitten missä vaiheessa tahansa lapsuutta tai jopa vauvaikää edessa se töihin siirtyminen ja lapsen siirtyminen päivähoitoon.

Kannatan erittäin suuresti sitä, että vanhempien on kuitenkin oikeus saada tietoa esim. unikoulujen haitoista, imetyksen hyödyistä ja lapsen tarpeista. Vertaan sitä samaan kuin esimerkiksi ihmisten oikeudesta saada tietoa sokerin haitoista ja terveellisestä ruokavaliosta. Tottahan toki siinä aina joku syyllistyy tiedosta ja joku voi alkaa tiukkapipoiseksi ortorektikoksi. Mutta valtaosa syö silloin tällöin sokeria, vaikka muuten pyrkivät terveellisyyteen. Samanlaisena nään itse tuon ajatuksen lapsen huudatuksen välttämisestä kiintymysvanhemmuudessa. Eiköhän kaikille tule tilanteita, jolloin lasta ei voi juuri sillä sekunnilla ottaa syliin, vaikka lapsi itkisi. Kukaan ei ole täydellinen vanhempi. Mutta jos sokeria vetää kaksin käsin kurkusta alas, niin tottakai sillon on ehkä syytäkin tiedosta syyllistyä. Syyllistyminen kun ei ole huono ilmiö, vaan saa aikaan muutosta. Samoin jos vauva jätetään toistuvasti yksin itkemään pitkäksikkin ajaksi, niin seurauksena voi olla, että vauva kokee itsensä hylätyksi, koska vauvojen aikakäsitys on erittäin rajallinen ja etenkin vastasyntyneiltä se puuttuu. Joten eiköhän silloin vanhemmalle ole hyvä tarjota tietoa haitoista, jota tuollainen toiminta voi lapsen kehityksen kannalta aiheuttaa. Mutta jos terveellisen ruuan kannattajista löytyy kourallinen ortorektikkoja, jotka ahdistuu jo pelkästä sokerin ajattelusta, niin tekeekö se koko sakista ortorektikkoja ja terveystiedosta natsismiin verrattavissa olevan ilmiön? Ei mielestäni.

Tiedosta syyllistyminen kertoo paljon siitä, että vanhempien omaa itsetuntoa tulisi tukea. Siinä voi jokainen tehdä oman osansa. Etenkään tuoretta vanhempaa ei saa kukaan kritisoida ja jokaisen joka kuulee toisen sellaisen kohteeksi joutuvan, on oikeus ja velvollisuus puolustaa toista. Itse käytän yleensä sanamuotoa, että "Annas nyt olla Aili, kyllä Milla tietää mitä tekee. Milla on hyvä vanhempi." Vanhemmuustavasta riippumatta kaikilla on oikeus tulla hyväksytyksi niin pitkään, kun lapsen tarpeet tulee täytetyksi (rakkautta, ruokaa jne) ja lastensuojelulain sisäpuolella liikutaan. Tottakai, jos tietää, että perheessä käytetään fyysistä kuritusta, ajellaan ilman turvaistuimia alle kolmevuotiaiden kanssa tms., niin silloin jokaisella on velvollisuus puuttua. Mutta senkin puuttumisen voi tehdä rakentavasti ja toista tukien. Aina löytyy inhimmillisiä syitä taustalta ja tuskin kukaan huvikseen lasten turvallista kasvua vaarantaa.

Jokainen voi tarjota vanhemmille apua. Koliikkilapsen äiti tuskin pahaksi pistää, jos saisi parituntia nukkua sillä välin, kun joku muu kantaa huutavaa lasta. Eikä ole vaikeaa opetella vanhempaa auttavan henkilön auttamaan lapsi rinnalle. Näissä asioissa tottakai kannattaa kunnoittaa vanhempien tapaa ja antaa vaikka pullosta korviketta, jos vanhempi niin tahtoo.

Läheisyysvanhemmuus ei ole keltään pois. Tämä minun blogi lienee yksi todiste siitä, että voi olla erittäin naiselliseksi mielletyistä asioista pitävä, vaikka antaa läheisyyttä runsaasti lapsilleen. Itseään ei tarvitse unohtaa vanhemmuuden alle. Parisuhde ei ole perhepedistä kiinni. Voihan sen parisängyn työntää huoneen seinään kiinni, jolloin vauva voi nukkua sängyn laidalla ja vaikkapa äiti keskellä. Lapsi haastaa parisuhteen joka tapauksessa eikä pienten lasten vanhempien erotilastot johdu perhepedistä. Isä voi olla täysin kiintymysvanhempi äidin ohella. Imettää isä ei voi, mutta osansa se voi kantaa yöheräilyistä. Kuten aijemmin jo mainitsin, niin äidin ei ole pakko olla se rinnalle auttava henkilö, vaan sen voi tehdä joku muukin.

Kiintymysvanhemmat saavat muutenkin jo riittävästi vastustusta ilman, että median täytyy lisätä vettä myllyyn. Sitä voi tulla suvun taholta, neuvolan taholta tai vaikka toisten äitien taholta. Lisäksi erityisesti suuritarpeisten lasten äidit on kovilla, koska yhteiskunnassa arvostetaan helppoja, vaivattomia ja varhain aikuistuvia lapsia. Pitkään imettävä, lapsia kantava äiti on todellinen kummajainen. Hörhö. Olen siitä onnellisessa asemassa, että itsetunto on vuosien varrella vahvaksi kehittynyt ja kestän itseironistakin huumoria. Joten nauraen väännän rankkaakin vitsiä tavasta olla vanhempi ja tästä läheisvanhemmuuden ilmiöstä. Mutta kaikki eivät ole samanlaisia, joten annetaan kaikkien kukkien kukkia. Ja voin myöntää olevani jossain määrin ehkä vanhemmuusrasisti itsekkin. Täytyy myöntää, että joskus tunnen kauhun piston sydämmessäni, kun kuulen pienen yhdeksän kuisen lapsen olevan menossa päiväkotiin tai kuulen ettei raskaana oleva äiti edes halua imettää lasta. Mutta tiedän, että ei valinnat ihmisestä huonoa tee eikä vanhemmasta huonoa. On vain kyse mielipide eroista ja siitä, että minä henkilökohtaisesti tunnen samankaltaisuutta niihin valintoihin, joita itse olen tehnyt.

Jos imetys ja liinailu kiinnostaa, niin täältä löytyy oikeaa tietoa niistä eikä hyvin vääristynytta tietoa:
http://www.kantoliinakanava.fi/
http://imetystukilista.net/sivut/index.php
http://www.imetys.fi/index.php/tukea-tietoa/imetystietoa-perheille

Ja vaikka liinailu ei onnistuisi ja vauva olisi kaikkea muuta kuin oppikirjavauva, imetys menisi pipariksi tai mitä hyvänsä, niin silti jokainen on hyvä vanhempi ja se paras omalle lapselleen.

Saapasjalkakissa

Tyypillinen aamu ollut. Lapset katsoneet aamun pikkukakkosta digiboksin tallennuksista. Ian Van Dahl laulelee stereoista, että "Oh tell my why, do we build castles in the sky". Sopusointuinen naisääni rauhoittaa ja konebiitti antaa uutta energiaa ja puhtia alkavaan siivouspäivään. Soijamaitopuuroa aamiaiseksi ja nyt porisee vuorostaan flunssasoppa. Flunssasoppa on oikein tulinen, sipulinen ja tomaattinen tehoruoka. Soppaan voi viskata melkein mitä vaan sekaan ruokaisuudeksi. Mutta sipuli, valkosipuli, tomaatti ja pippuri on oikein tehoruokia vastustuskyvyn kannalta. Lehmän maitoa meillä vältellään flunssan aikaan siitä syystä, että se tekee hengitysteistä entistä räkäisemmät ja voi altistaa mm. korvatulehduksille. Siitäs saatte pöpöt kyytiä!

Ulkona on aivan ihanan kostean kirpeä ilma. Ja rakas ystäväiseni, aurinkokin on näyttäytynyt. Siitä asti, kun minut pari vuotta sitten todettiin kilpirauhasvammaiseksi on entisestään auringon kaipuu lisääntynyt ja pienikin harmaus päivässä tuntuu puuduttavan nuutuvana olona. Rakastan kaikkia vuodenaikoja, mutta tämä viime viikkojen harmaus on saanut mut uhoamaan, että kun olen joskus iso ja rikas, niin minulla on Suomessa pelkkä kesämökki ja alan elää kuin muuttolinnut :D . Tämän syksyn ostoslistalla on ehdottomasti hyvä kirkasvalolaite.

Ihana saada valoa syksyyn. Ja myös asusteisiin. Ebay shoppailuja on saapunut. Nämä ovat hiukan eri aikoihin ostettu, mutta haluisin esitellä nämä kerralla.

Kaikki on siis Ebaystä uutena ostettu. Vaaleat helmen harmaat peeptoe saapikkaat, valkoiset ylipolven saappaat ja pieni käärmenahkakuvioinen valkea laukku. Olkahihnan saa kätevästi piiloon, mutta tarvittaessa tätä saa siis tuolla koruhihnalla kannettua myös. Juhlalaukut varmasti toimisi ilman hihnaa, mutta hippalaukussa mun mielestä täytyy olla hihna, koska baarissa ei tohdi kassista päästää hetkeksikkään irti, kun väkeä liikkuu niin moneen junaan. Valkoiset yli polven saappaat on myös ajateltu hippa käyttöön, mutta toimivat kaupunkikäytössäkin jonkun reilumman yläosan kanssa. Vaikkapa jonkin näköinen poncho voisi sellainen kiva pari näille olla ja alaosaan tummat pillifarkut. Tyllipitsillä varustettu valkea kaulahuivi pariksi ja ponchon värinen baskeri päähän, niin siinä olisi look valmis. Ehkä jotkut herttaisen tyttömäiset helmikorut vielä korviin.

Valkeista yli polven saappaista mulle tulee jostain syystä mieleen aina kissa, jolla on valkeat jalat.

Nyt tänä syksynä on paljon todella isoja, valuvia yläosia. Itse hukun sellaisiin, joten täytyi keksiä joku kikka kolmonen. Jeans.fi:stä tilastin tuommoisen valkoisen vyön. Samaan koriin tarttui lila huivi. Valkoinen sopii vallan mainiosti esim. oranssin tai sinapin keltaisen raikastajaksi. Näillä saa myös hiukan asennetta reiluun yläosaan, jollei ole casual fiilis päivä, mutta kuitenkin värin puolesta haluiaisi käyttää juuri sitä tiettyä yläosaa. Kuvakulma on hiukan hassu. Syy siinä, että halusin kuvata juuri ulkona luonnonvalossa valkeat, koska sisällä salaman kanssa saattavat alkaa näyttää hiukan kellertäville. Kuitenkin armas syksysää päätti heittää vettä niskaan juuri, kun olin saanut nuo aseteltua kivasti samaan paikkaan, missä edellinenkin kuva on otettu :D .

Kuten olen useamman kerran maininnut, niin seuraan tiiviisti Luksusmuotia Kaikille ohjelmaa, joka tulee Liviltä. Siitä onkin kytenyt idea hankkia jotain luksusmerkkejä kaappiin. Esim. YSL:n olkaimeton laukku voisi olla kiva, kuhan omalle budjetille sopiva yksilö kävelee vastaan. Yhdet klassiset Manolo Blahnikit olisi ihan must have kenkäfriikille. LV:n logohuivi... Eikös unelmat olekkin ihania! Ilman unelmia, tavoitteita ja haaveita ihminen olisi kyllä kuin laiva vailla suuntaa. Suunnitelmat ja haaveet tekee elämästä mielekkäämpää kuhan uskaltaa jättää tilaa myös elämän arvaamattomuudelle.

Mutta nyt siivouspäivä alkuun. Vuorossa olisi pyyhehyllyn kasausta ja varmaan olkkarin järjestystä täytyisi fiksailla siivouksen yhteydessä. Sekä ottaa mittoja. Vauhtiin pääsee taas wanna be sisustussuunnittelija :D . Ja arkistot täyttyy taas uusista kurjalla kuviksella piirretyistä kippura häkkyröistä, joista kukaan muu ei ymmärrä mitään paitsi minä itse.

Vauhtimajan syksytyyliä

Juuri sopivasti, kun aloin etsiä vaatteita kuvaamista varten, niin posti koputti ovelle ja toi mulle paketin, jonka sisältö pääsi kuvaan :) .

Vähän uusia syysvaatteita on saapunut, joten nyt on puhtaasti vaatejuttuja tämä postaus.

Inspiroiduin hirmuisesti syksyn hiukan boheemista inkkarityylistä. Paita, vyöt, korut ja saappaat H&M. Laukku on ebay ostos. Farkkujakun puolestaan kaivoin aarrekätköistäni. Olen ostanut sen joskus 19-20 vuotiaana. Tämä farkkujakku istuu mulle aivan mahtavasti ja imartelee kroppaa. Vyöllä sen saa helposti päivitettyä ajantasalle.

Tässä tyyli käytössä. Silmämeikkiinkin on haettu hiukan inkkarityyliä.

Laukkua luukuunottamatta nämä ovat H&M ostoksia. Kukka on parin vuoden takaa. Kun yläosaa vaihtaa, niin samat asusteet taipuu hyvinkin erilaisiin tyyleihin. (Neiti ehtiväinen kerkesi kantaa pari lastenleffojen kantta sopivasti kuvan yläkulmaan :D ).

Pikkuneidille saapui Gymboreelta kivan tyttömäistä tyyliä. Neuletakki, jonka ihana yksityiskohta on pieni taskussa asustava hiiri. Paidassa on teksti Dream Big ja sen vieressä hiirulainen. Puolestaa oikean puoleisen asukokonaisuuden neuletakki on Hennesin kesämallistosta vauvojen puolelta. Teepaita ja hattu on Gymboreelta. Nämä toimii parhaiten melko kapeiden farkkujen kanssa.

Esikoinen puolestaan halusi valkoista. Tällä hetkellä Gymboreen kaupunkiteepaita on pyykissä. Mutta Chief Has Spoken -teeppari on ollut kovin tykätty. Kumpikin käy vallan mainiosti tuon hupulla varustetun kauluspaidan kanssa ja Geggamojan hattu istuu tosi hyvin näiden kanssa. Collegetakki on Hennesin mallistosta muistaakseni kaksi kesää sitten ostettu.

Täällä näkyy lisää esikoisen syksytyyliä. Farkut ja paita on synttärilahjaksi saadut ja samoten housujen ketju. Vakosamettibleiseri on Gymboreelta. Hattu ja huivi vanhoista Hennesin mallistoista. Kengät on Geggamojat.

Täällä näkyy puolestaan tyttösen syksyistä siistimpää ulkovaatetusta. Eli siis lähinnä kauppa- ja kaupunkikäyttöön. Saappaat on Hennesin. Tregginsit on keväällä Lindexin alesta ostetut. Cape (eli hihallinen pontso) ja hattu on Kappahlin tämän syksyn mallistosta.

Vielä on hurjan paljon vaatetta tuloillaan, koska oikeastaan meidän kaikkien vaatekaapit tarvitsevat päivitystä. Ja mulle on tulossa vielä yli polven biletyssaappaat. Itse asiassa postin mukana oleva osoitekortti taisi olla juuri niiden saappaiden hakulappu. Ainut mikä saappaissa voi mennä vikaan on se, että ne saattaa olla liian isot. Teoriassa pituuden puolesta koon pitäisi olla juuri oikea, mutta kun koko on numeroa isompi kuin oma koipi, niin vähän jännittää, että kuinkas käy. Viikonloppuna mennään esikoisen kanssa katsomaan Autot 2. Joten varmaan kynsipäivitystä on sitä ennen luvassa.

Gymboree himotuksia lisää

Moni varmaan onkin jo huomannut minkä verran olen hulluna mekkohin meidän tyttösen vaatetuksessa. Voi Gymboree, minkä mulle teit taas. Nam, nam, mitä karkkeja kyseinen firma tarjoaa.

Kuvat: www.gymboree.com

Tää on erittäin vakavassa harkinnassa, että pitäiskö ostaa.

Tämä ois aivan oivallinen ensi kesän koossa. Ihanaa fifties henkeä.

Kertakaikkiaan ihana neulemekko!

Seuraavat kuvat on isompien tyttöjen puolelta, eli näitä ei vielä meille edes harkita:

Ah, ihanat! Kertakaikkiaan suloiset.

Nää on myös valtavan upeat.

Mutta meillä mekkobuutsien kohdalla kallistutaan Hennesin valikoimaan:

Isompien poikien puolelta:

Mun pitäis katella talvipukua pikkulikalle eikä surffata Gymboreen sivuja :D . Ticketin mallistoja ja Cupcaken mallistoja olen katsellut sillä silmällä. Mutta paljastettakoon, että kyllä sinne Gymboreelle edellisen tilauksen jälkeen läksi taas uusi tilaus. Tällä kertaa tilauksessa ei kuitenkaan ole mekkoja, vaan lähinnä teepaitoja ja asusteita. Ja taisipa sieltä napsua yksi näissä kuvissa vilahtanut takki esikoiselle ja pikkuneitille neuletakki, jota näissä kuvissa ei näykkään.

Moni varmaan ihmettelee sitä, että miksi hamstraan niin paljon mekkoja ja hameita. Syy siinä, että mun mielestäni kiristämätön ja puristamaton mekko on oikeasti mukava vaate. Plus että ovat paljon pitkäikäisempiä kuin housut. Meillä taitaa tällä hetkellä olla viidet farkut pikkutyttösellä ja erittäin harvoin niitä käytetään. Ehkä sitten talvella useammin.

Mutta talvellakin tulee useimmiten valittua legginsit ja laitettua legginsien alle sitten paksummat sukkikset. Aivan oivallisia paksumpia sukkiksia saa muuten Lidlistä ja ovat vielä Ökötexsiä. Kannattaa kurkata aika ajoin niiden valikoimaa. Silloin tällöin bongaan sieltä myös oikein kivoja siistimpia asuja lapsille ja tosi usein siellä on Ökötex yökkäreitä. Etenkin yövaatteissa ja kotiasuissa ostan mieluiten tutkitusti haitta-aineettomia lapsille, koska ne ovat kuitenkin eniten päällä.

Kuva: www.tepsut.fi
Talvipuvun lisäksi mun täytyisi katsella ainakin pikkutyttöselle talvikenkiä. Tyttönen saa luultavimmin Tepsut talvikengiksi. Tepsut on nahkakenkiä, joissa on vettä hylkivä kalvo. Vuori on aitoa lampaanvillateddyä. Tepsut on sen verran reiluja, että en usko, että vielä esikoisella olleet 23 menee ensi talvena. Laatu on aivan erinomainen ja meillä olleet kengät on pysyneet aivan iskemättömän näköisinä. Ja ompa meillä myös erittäin hyväkuntoiset mun siskoni vanhat Tepsut. Tepsut on kotimainen, Suomessa valmistettava merkki. Ja silti hinta on erittäin kohtuullinen.

Esikoinen tarvitsee välikausikengät. Mutta luulen, että vk-kenkien kohdalla tarvitsee olla jonkun muun merkkiset kuin Tepsut, koska kengän koko alkaa olla jo niin iso, ettei enää Tepsuista löydy kokoja. Kavatin puoleen varmaan kallistumme sitten.

Nyt onkin luvattu viilenevää, että kaikkien kannattaa suunnata katse sinne omalle ja mahdollisesti lasten vaatekaapeille. Meidän karvaiset lapsukaiset on muute näköjään solmineet rauhan :) . Hieno homma!

Lisää vaatetta pienille armaille

Tänään postilaatikosta tuli lasten Gymboree tilaus. Tämä oli toinen tilaus, kun tein kyseiseen firmaan. Tällä kertaa kesti hiukan kauemmin tilauksessa perille tulo. Mutta ah, ihanaa, se ei jämähtänyt tulliin. Edellinen ei ollut tullirajan ylittävä summa, mutta tämä oli. Alvit olisi tulleet makseltavaksi. Vältän tilaamasta jenkkilästä sellaisia tilauksia, joihin tulisi vielä tullit sen alvin päälle.

Tässä näkyy mitä tyttöselle ostin. Hän sai super söpön leppistopin. Lisäksi farkkuhameen, joiden takataskuja koristi ihanat perhoset. Kokojen puolesta noiden pitäisi mennä ensi kesänäkin. Kengät eivät tänä kesänä mene ollenkaan, mutta pidän sormet ja varpaat ristissä, että koko olisi oikea ensi kesälle. Asuste osastolta tuli kaksi paria tuommoisia kierteisillä nauhoilla varustettuja pinnejä. Toiset pinkkinä ja toiset hameen värisenä turkoosina. Ihania vaikka sivupompuloiden päälle. Leppistoppiin sopiva rusettipinni tuli myös. Lisäksi ensi kesää varten aivan ihanat söpöstely aurinkolasit.

Esikoiselle puolestaan tuli kaksi teepaitaa ja shortsit. On muuten älyttömän hyvälaatuisen oloista tuo teeppareiden trikoo. Änkesin samaan kuvaan aijemmin Suomesta Kuperkeikan alesta ostetun hauskan kauluspaidan. Huppu on kiinni neppareilla, joten sen saa tarvittaessa irti. Kun hupun irrottaa, niin paita menee semmoisena rentona siistinä vaatteena.

Tänään löytyi kaupunkireissulla vielä meidän pikkuiselle neitokaiselle yksi ihana asukokonaisuus. Kuolasin jo tätä aijemmin kaupassa, mutta jätin sen silloin vielä harkintaan. Mekko on Kinderitin ja neuletakki on Sucre D'orgen.

Uudet kynnetkin on taas työn alla. Mutta katsotaan saanko tämän vuorokauden puolella niitä kokonaan tehtyä, kun on taas tuhat rautaa tulessa :D .

Halpislakkailua: Sininen glitter ranskis

Toinen tällä viikolla ääniä saanut lakka on Wild&Crazy Wild&Desperate. Se on pullossa keskisinen, läpikuulta glitterlakka. Kynnellä läpikuultava pohja on vaaleansininen ja paljon hailakampi kuin pullossa. Tarvii aika monta kerrosta, jotta sinisyys alkaa näkyä. Kokonaisuudessaan kuitenkin aivan ihana hilulakka.

Näin tässä heti glitter ranskiksen. Talven juhliin tämä on ihana kuorrutuslakka, mutta jotenkin ajattelin nyt jotain keveämpää.

Ensin perus ranskispohja. Sitten töpöttelin sienellä kaksi kerrosta Wild&Desperatea. Ja akryylimaaleilla vähän klassisia freehand kukkasia. Lopuksi vielä dotting tooleilla hiukan palloja ja look oli valmis.

Tänään saapui meidän tyttöselle loppualesta vähän vaatetta. Hame on Phister&Philinan ja paita puolestaan Me toon. Hameessa on kivat taskut, jotka pienet peppi pitkätossut voivat kerätä täyteen ulkoa löytyviä aarteita.

Nämä ovat lähinnä tulevaa kesää ajatellen, mutta teepaidat ja hameet ovat aika armeliaita koon puolesta. Saattavat mennä jo nyt, mutta viimeistään syksyn/talven aikana käyvät sopiviksi. Päälle ei ole vielä koitettu, kun täällä on pirpanoilla sen verran kova meno ollut tänään päällä, että mulla on melkein päätä kylmännyt katsoa vierestä niiden vauhtia ja vaarallisia tilanteita :D .

Aijemmin alesta ostin tuollaisen Me toon neuletakin, joka sopii erinomaisesti näiden vaatteiden kanssa. Tämä tyyli tuntuu iskevän meidän pikku tyttöön. Uskokaa tai älkää, niin tuo 1 v 3kk osaa jo hakea kaapista ne vaatteet, jotka eniten miellyttävät. Mieluiten paljon väriä ja vähän kimalletta, niin se on takuuvarma lempiasun resepti. Sillon, kun on erityisen mieluista päällä, niin tyttönen kulkee rinta rottingilla ja pieni vauvanpyöreä masu kaarella vatsaansa taputellen haltioissaan ja katse niin nauliintuneena vaatteisiin, että matkalla tuleviin pieniinkin esineisiin törmäillään ja kompuroidaan. Kerrassaan herttaista.

Täällä on suurimmaksi osaksi nautittu aurinkoisesta päivästä. Pari kertaa jyrähti ja uhkaavan mustat pilvet kiersi ja pieni sadekuuro saatiin. Mutta muuten ilma ollut kerrassaan nautittavaa. Ja mehän on siitä nautittu :) !

Tämä on nyt viimeinen halpislakkausprojektin lakkaus. Ja ensi viikon puolella jossain vaiheessa teen postauksen ja sivupalkkiin äänestyksen, jossa saatte äänestää projektin parhaat kynnet.

Aurinkoista alkavaa viikonloppua kaikille!

Halpislakkailua: 5 v kynnet

Toiseksi eniten ääniä saanut lakka viimeisessä halpislakkailun äänestyksessä on Fräuleinin kynsilakka numero 107. Lakka on täynnä lämmintä hopeaglitteriä. Lisäksi siinä on pieniä turkooseja hippusia. Aivan mahdoton lakka kuvata. Mutta niin ihana. Todella peittävä. Kynsilakkoja ei enää näytä olevan Fräuleinilla myynnissä, mutta linereitä löytyy vielä. Fräulein on mielestäni paraslaatuinen ebay-merkki.

Valitsin tämän lakan ensimmäiseksi, koska tämä on juuri meidän esikoisen tyylinen lakka. Hän kun rakastaa kaikkea kimmeltävää.

Jälleen kerran aivan mahdottomat kynnet kuvat. Kokeilin monessa eri valossa ja monessa eri paikassa sekä kahdella eri kameralla. Menkööt näillä nyt sitten..

Kirjaimet on laatoista M17 ja M18. Tassunjäljet ja hassun pienen sammakon valitsin, koska meidän esikoinen rakastaa eläimiä. Tassun jäljet on laatasta M10. Sammakko taas laatasta M30.

Viikonloppu meni hujahtaen ohi. Vielä ei ole ehditty arpoa voittajaa. Eikä myöskään ottaa 5 vee kuvia. Perinteenä on joka vuosi ollut ottaa kuvat täyttämisen aikohin vähän paremmissa vaatteissa.

Lauantaina esikoinen täytti 5 vuotta. Viimeinen vuosi ihan puhtaasti kotona sillä. Viisi vuotta sitten minusta tuli äiti ihan ensimmäisen kerran. Sain lyhyen synnytyksen päätteeksi pienen 3190g painavan pojan. Näemmä kroppani on suosinut pienikokoisia lapsia. Valtavan ihana pieni mies on paljastunut todella sydämmelliseksi ja temperamentikkaaksi. Hiukan ujoksikkin. Rakastaa eläimiä ja pitää pienempien puolia. Ja tietysti, on maailman paras isoveli sekä minun apulaiseni. Äidin rakas.

Viikonloppuna tein jotain todella radikaalia ;) . Muutuin tummatukkaiseksi. Olen ollut melkein yhdeksän vuotta blondi. Ja nyt päätin vaihtelun vuoksi tummentaa. Oma värini on lähempänä vaaleaa kuin tummaa, joten tämä tukka vaatii vähän meikkipakin avustusta, jotta sopii minulle. Mutta toisalta ihan hauskaa olla vaihteeksi brunette. Alunperin tästä oli tarkoitus tulla vaalean ruskea. Mutta jostain syystä väri otti kovempaa kiinni, kuin olin ajatellut. Mutta menkööt. En ole kovin kovin perfektionisti.

Vielä ei ole voittajaa arvottu, mutta koitan mahdollisimman pian ehtiä arpomaan. Sen jälkeen haen palkinnon, julkaisen sen täällä ja postitan voitajalle.

Ja vielä sitten anonyymeille kommentoijille tiedoksi, että en julkaisen negatiivisia kommentteja :) . Itseasiassa en edes lue niitä, vaan heti, kun huomaan kommentin olevan sellainen, niin se menee välittömästi poistoon. Olen innokas joogaaja ja kunnoitan itseäni sekä omaan hyvän itsetunnon. Kuten jo aijemmin olen todennut, niin tämä on hyvän mielen blogi. Eli teksin suodatan sellaiseksi, että siitä tulee mahdollisimman hyvä mieli lukijoille ja teksti pysyy asialinjalla. Joten, anonyymit, niitä negatiivisia kommentteja, ette tule täällä näkemään, ettekä vastausta niihin saamaan, koska en edes lue niitä :) .

Mutta pidemmittä puheitta, minä menen vielä nauttimaan auringosta ulos. Jaakko on nyt heittänyt kylmän kiven kaivoon, joten täytyy ottaa kaikki irti uimiskeleistä.

Aurikoista maanantaita teille kaikille!

Halpislakkailua: Tecnic meets Opi ja kesäelämää

Toinen äänestämänne lakka tämän viikkoisista on Technic Cactus Flower.

Cactus Flower on tuommoinen läpikuultava syklaamin pinkki lakka. Paljon pieniä mikrohippusia, joiden ansiosta sisältää sinisen flashin. Tämän lakan olen ostanut Prismasta.

Jopas oli vaikeat kynnet kuvata. Sen takia kolme kuvaa kynsistä. Lakkoina on äänestämänne Techic Cactus Flower ja sen yhdistin OPIn Teenage Dreamiin. Teenage Dreamnin laitoin vinottain kynnelle ja rajaan vihreää rajausteippiä. Keskisormeen vielä maalasin vapaalla kädellä tuommoisen hassun, pienen kukkasen.

Ihana, ihana kesä! Nautin aivan valtavasti lämpimistä ilmoista.

Mulle tulee aina ihan kesäloma/mökki fiilis siitä, kun pääsee pyykkinarulle ripustamaan pyykit tai vaippapyykin kuivamaan. Tähänkin on muuten suunniteltuna pieni oleskelupaikka. Sen jälkeen jos tähänkin laitetaan oleskelupaikka, niin pihalla on jo kolme istuma-aluetta. Omppupuutkin ovat jo ihan oksat riipallaan omppujen painosta. Nämä puut muuten tekevät tosi hyviä omppuja :-P . Syksyn omppupiirakkaa odotellessa...

Strassit alkaa olla irtoilleet varpaista, mutta hyvin muuten lakat kestäneet. Mikään ei ole niin ihanaa kuin lilluttaa varpaita helteillä tuossa meidän pienen uimalammen vedessä. Vesi on täysin kirkasta siinä olevien lähteiden ansiosta ja se houkuttelee monia eläimiä kesäisin.

Istumapaikka leikkipaikan läheisyyteen on nyt laitettu valmiiksi. Vielä täytyisi jotain kesäkukkasia siihen saada. Leikkipaikalla on nyt keinut ja hiekkalaatikko. Liukumäkitornia olen katsellut. Katsotaan saadaanko vielä syksyn aikana semmoinen pystyyn, vai jääkö ensi vuoden hommiksi.

Ukkosia taas luvattu. Mä alan olla aika kypsä jo ukkosiin. Pari kertaa ollut jo sähköt poikki pari tuntia. Toivotaan, ettei tänne tule. Olisi niin paljon kivempi, kun ei tarvi kytätä taivasta päivisin. Muutama viikko sitten lähdin meidän pikkulikan kanssa rataslenkille. Kattelin tummia pilviä kauempana ja ajattelin, että tuskin ne päälle tulee. En päässyt kilometriäkään, kun pilvet alkoi tulla uhkaavasti kohti ja salamoida ja jytistä. Rattaathan on pelkkää rautaa ja muovia, niin hyi hitsi, kun pelkäsin tyttösen puolesta. Onneksi oltiin kotona ennen kuin ukkonen oli päällä. Tie kotiin kulkee vielä mäen laidalta ja avarilta paikoilta.

Maikkarissa oli muuten hyviä ohjeita ukkoselta suojautumiseen. Näitä ajattelin käydä läpi myös meidän kohta viis veen kanssa. Kuitenkin se sen reviiri tulee väistämättä tulevina vuosina laajenemaan pitkällekkin kodista, missä ei välttämättä ole niitä sisätilojen suojia lähellä.

Nauttikaa kaikki aurinkoisista säistä. Mutta muistakaa myös hyvä suojautuminen auringolta.

Halpislakkailua: Ruusuja ja helmiä

Toinen äänestyksessä äänestämänne lakka oli Yves Rocherin Vert Charmeur. Se on metallinen vihreä lakka. Tämä lakka tuotti eniten pään vaivaa minulle, kun tämmöinen tummempi vihreä ei tunnu kovin omalle värille :D . Mulle tulee tästä helposti mieleen armeija ja nyt kuitenkin kaipaan enemmän tyttömäisyyttä ja romanttisuutta.

Ruusukuvio ja peukun perhonen on Konadin laatasta M76. Ruusukuvio on leimattu kahdella värillä: Konadin omalla valkoisella ja Konadin omalla ruusuisella roosalla. Päälle laitoin vielä helmenpuolikkaita tuomaan lisää tyttömäisyyttä ja ehkä jopa hiukan vintage henkeä.


Tämä ei varsinaisesti tähän halpislakkailukuukauteen kuulu, mutta halpislakkailua kuitenkin, niin pistän samaan postaukseen. Löysin eilen paikallisesta halpakaupasta Wild&Crazyn lakkoja. Hinta oli muutamaa kymmentä senttiä Seppälää halvempi, joten olihan sieltä yksi kaunotar pakko ostoskoriin napata.

Eilen ostettu Wild&Crazyn Summer Neon hyppäsi varpaankynsille. Kyseinen lakka on neon pinkki ihan pienellä kultaisella shimmerillä. Sisältää hentoisen kultaisen flashin. Laitoin varpaisiin leimaukset Konadin laatasta m39. Ja vielä juureen vuorottelemaan kirkkaita timantteja ja kultaisia mikrohelmiä. Tykästyin ihan hirveästi näihin varpaisiin. Näistä tulee ehkä jopa hiukan kuninkaallinen prinsessa tyyli mulle mieleen noitten mikrohelmien ja timanttien takia.

Eilen katoin ehkä surullisimman kauhuleffan, mitä olen eläessäni katsonut. Kyseessä on leffa nimeltä Orpokoti, joka tuli eilen telkkarista. Laitoin sen tallennukselle digiboksille ja katselin sen sitten yön pimeinä tunteina. Sinänsä leffa oli aika perus kauhuleffa, mutta se loppu vetosi tosi paljon tämmöiseen äiti-ihmiseen. Pääosaa näytteli Serranon perheessä Luciaa näytellyt Belén Rueda. Sen tarkemmin en nyt loppua avaa, jos tuon leffan joku haluaa katsoa. Mutta hirmuisen surulliseksi se loppu teki ja siinä lopussa se tuska oli niin aidosti näytelty, että tunnelma oli melkein käsin kosketeltavissa.

Serranon perhe on muuten yksi lempparisarjoistani. Sinkkuelämän ohella se on yksi niitä harvoja sarjoja, jotka jaksan katsoa kerta toisensa jälkeen uudelleen ja jaksavat naurattaa aina uudelleen tuhatkin kertaa katsottuna. Täytyisi varmaan ostaa Serranon perheet, etenkin se ensimmäinen tuotantokausi dvd-boksina joskus. Tai sitten tallennella telkkarista ja polttaa dvd:ille.

Meillä muuten on pikkulikan yövieroitus sujunut hienosti. Nyt nukutaan 11,5h ilman syömisiä. Ihan pikkuisen pakko tuulettaa. Aivan mahtavaa! Hyvinhän tämä nukkui tätäkin ennen, jos esikoiseen vastaavassa iässä vertaa. Mutta voi pojat, on tämä silti niin luksusta. Varmaan vielä vähän aikaa menee ennen kuin väsymys katoaa, koska kuitenkin 1v 3kk olen taas heräillyt joka yö yhtä soittoa.

Kaikille lapsen yöheräilyn väsyttämille vanhemmille suosittelen luettavaksi Elizabeth Pantleyn Pehmeä Matka Höyhensaarille -kirjaa. Se antaa runsaasti työvälineitä yöunien parantamiseen. Tämä kirjan esittely on englannin kielisestä versiosta, mutta se on muutaman vuoden ollut suomeksi saatavilla. Noita metodeja olen joiltakin osin kummankin lapsen yövieroituksessa soveltanut. Tämä suomenkielinen versio on tarkoitettu 0-2 vuotiaiden uniongelmien ratkomiseen. Mutta saatavilla on myöskin isommille lapsille suunnattu The No-Cry Sleep Solution for Toddlers and Preschoolers. Helppoa englantia se, joten ei kannata vierasta kieltä pelästyä.

Pantleyltä löytyy joukko muitakin kirjoja ja tykkään tosi paljon tyylistä. Tyyli ei ole tuputtava, vaan enemmänki joukko vinkkejä, joista voi poimia omansa.

Vielä haluan muistutella teitä arvonnasta/äänestyksestä. Mulla kuitenkin on täällä bloggerissa 19 lukijaa, joten on vähän tylsä arpoa palkinto parin ihmisen kesken ;) . Vielä on mahdollista äänestämällä tienata kaksi arpalippua ja 1-2 arpalippua muuten.

Fifties strawberrys

Äänestyksen raportointi on hiukan venynyt. Arvonnassa kaksi lakkaa sai ääniä eli vielä tälläkään viikkoa ei kolmea lakkaa pääse kynsille asti. Vihreä Vert Charmeur pääsee kynsille ja Wild&Crazyn Kilimanjaro. Tiistaina tein välivaihe kynnet, kun edelliset alkoi olla ihan kulahtaneet. Kilimanjaron ympärille olenkin jo kerinnyt suunnitella lakkauksen, joten koitan sen saada mahdollisimman pian "uunista ulos". Ja laittaa uuden äänestyksen pystyyn.

Alla on kolmena kerroksena Wild&Crazyn Ticklish Toes. Leimaukset on Konadin laatoista M55 (mansikat) ja M79 (polkadotit). Kärjissä on Mavalan Rococo Red. Leimauslakkoina on Konadin omat punainen ja vihreä.

Eilen oli päällä sitten hyvin samaan tyyliin sopiva kesäinen asu. Tämän asun olen ostanut pari kesää sitten, mutta edelleen yksi lemppareista. Tyyliltään ei kovin perinteistä minua. Tällä kertaa asustin asun sillä, että laitoin pompulan päälle kyseisessä kuvassa näkyvän kukan ja hameen vyötärökaitaleen päälle tuommoisen mustan punosvyön. Kuvassa vyö näyttää olevan muusta asusta irrallaan, mutta mukanani oli musta pikkuinen neuletakki ja mustat ballerinat jalassa. Oiva toriasu.

Torilta löytyikin tuommoinen käsintehty ihana huivi. Samalla reissulla käytiin hiukan alea katsastamassa ja löysin itselleni farkkushortsit, mitä metsästinkin. Näiden ympärille on mielessä kyhättynä parikin asua, mutta vielä en ole muita asujen osia löytänyt. Ajattelin, että nuo farkkushortsit menevät myöhemminkin syksyllä saappaiden ja paksujen sukkahousujen kanssa.

Ihan hirveä väsy. Meillä on pikkulikkaa yövieroitettu. Yöt ovat menneet sitten neitiä taputellessa ja rauhoitellessa. Viime aikoina yöt on olleet niin hässäkkää, että se on vaikuttanut tosi paljon omaan jaksamiseen. Kotona tuntuu, että on taas pommi räjähtänyt ja cappucinoa menee enemmän kuin laki sallii :D . Tammisaaren minilomalla jotenkin katkesi oma kamelinselkä totaalisesti yösyöminkeihin ja totesinkin miehelle, että kuhan kotiin päästään, niin yöllinen maitobaari menee neidiltä kiinni ja hanat on poissa käytöstä jatkossa klo 22-10 välisen ajan. Ensin tuo yösyöminkien lopetus ja sen jälkeen vielä opetellaan pois siitä tavasta, että äidin päällä nukutaan yöllä, kun saan siitä selkäni ja niskani uskomattoman kipeäksi.

Nyt jo ovat yöheräilyt hiukan vähentyneet. Mutta voi pojat, kyllä odotan niitä katkottomia yöunia. Tässä on 1 v 3 kk eletty sillä tavalla, että nukuttu 7-8 tuntia pätkissä. Paljon pidemmissä pätkissä kuin esikoisen ollessa vauva. Mutta ei nämä pätkäunet oikein omalle kropalle sovi.

Meillä on nyt käsillä viimeiset miehen lomapäivät tähän pätkään. Myöhemmin on vielä vähän lomaa jäljellä. Mutta jotenkin taas tuntuu, että loma on humahtanut ohi vaan. Nyt otetaan äkkiä kaikki irti viimeisistä päivistä tällä erää.

Mulla on aivan mieletön vaateinnostus taas päällä. Pari asua, jotka on pakko saada on taas mielessä muhimassa. Olen tämmöinen kummallinen olento, että päässä silloin tällöin putkahtaa kuva jostain tietynlaisesta asukokonaisuudesta ja sitten lähden metsästämään siihen osia. Vaihtelen tyylejä ja pukeudun ihan fiiliksen mukaan. Kotona pukeudun aika casualisti, mutta lähtiessäni kotoa ne vaihtelevat tyylit näkyy paljon enemmän.

Olen tosi monesta asiasta kiinnostunut. Koska olen innostunut niin monesta asiasta, niin en oikeastaa panosta yksinomaan mihinkään tiettyyn juttuun. Panostan satunnaisiin juttuihin, mutta yleensä ostan sieltä, mistä edullisesti saa :) .

Odotan jo jotenkin syksyä, vaikka nautin kesästä kovasti. Odotan sitä, kun ilma muuttuu kirpeäksi, saa pukea paksut neuleet ja kaivaa ihanan korkeat saappaat ja saapikkaat kaapista. Ja, hih, ehkä ostaakkin jotkut uudet saappaat taas kaappiin ;) .