Synttärikynsiä

Esikoiseni täytti tänään seitsemän vuotta. Siksipä väsäsin synttärikynnet omiin käsiin. Hän sai toimia "designerina" ja minä toteutin :) . Hän halusi äidille vihreät kynnet. Joten latasin kaikki vähäiset vihreät lakkani pöytää. Color Clubin What A Shock valikoitui sieltä. Hän halusi paljon kiiltoa äidille, joten latasin pöytään kaikista kimaltavimmat glitterini. Ja sieltä nousi OPIn Muppet-kokoelman Rainbow Connection.

Minulla oli pöydällä Konadin Charming Nails laatta. Ja hän sieltä sanoi haluavansa salamat äidille. Siinä vaiheessa pääni oli jo vähän pyörällä. Shokkivihreää ja super bling-blingiä sekaisin eikä ollut ollenkaan sellainen värikäs olo :D .

No minä lisäsin lakkoihin vielä OPIn Pink of Heartsin. Ja johan alkoi toimimaan eikä tarvinnut päänsärkyä kynsistä hankkia ;) .

Koko kynnellä siis yksi kerros OPI:n Pink of Heartsia. Smile linen rajasin ihan ohuella nail art siveltimellä käyttäen vihreää väriä ja sen jälkeen koko kärki vihreäksi. Smilelineen levitin myös hiukan töpöttelemällä Rainbow Connectionia ja sen jälkeen tökkäsin hileitä satunnaisiin kohtiin  kynnen nakumpaan osaan. Sen jälkeen peukkuun salamat.

Hupsuttelin vielä laittamalla pikkurilliin pääkallon, jolle vihreät silmät strasseista.

Nyt en jaksanut vielä otttaa tarveainekuvaa. Syy on tämä:

Tiedättekö sanonnan suutarin lapsella ei ole kenkiä? Meidän mukulat saa kyllä "kenkansä", mutta ne "kengät" tuppaa jäämään pikkiriikkisen viime tinkaan. Eilen illalla esikoinen alkoi kyselemään minulta, että millaisen synttärikortin hän saa. Glups. Niin pitäisiköhän sellainenkin aloittaa. Kortti on meillä melkein yhtä odotettu juttu kuin lahja. Ja nimenomaan äidin tekemä kortti. Tällä kertaa korttiin tein noita esikoisen rakastamia oksia. Vähän vähemmän kukkasia kuin normaalisti. Kaiken maailman pörriäisiä. Sateenkaari-tyylinen värikäs tausta. Ja Pinokkio keskelle. Luulen kyllä, että vuoden päästä Pinokkiot ei enää kelpaa, vaan on ostettava jotain isomman pojan 3D kuvia.

Huikeat fiilikset oli kyllä yöllä tehdessä sitä. Tämä kortti tuli meinaa valmiiksi aika lailla samoilla minuuteilla kuin esikoinen syntyi. Seitsemän vuotta äitinä. Upea matka! Ja matka jatkuu koko loppuelämän.

Aamu aloitettiin munakkaalla ja jenkkipannareilla. Jenkkipannarit sai suomalaisittain kaveriksi kermavaahtoa ja vattuhilloa. Tänään vielä jatketaan esikoisen toivoman lasagnen merkeissä herkuttelua ja lisäksi koitan saada jälkkäriksi vielä Angry Birds-leivoksia tehtyä. Saa nähä miten mun käy niiden leivosten teossa :D .